Äinään Seutu

Vähimaa

Vähimaan pieni tiivis kylä sijaitsee valtatie 24:n molemmin puolin, 10 km Vääksystä ja 35 km Lahdesta pohjoiseen. Vähimaan kylämaisema on kumpuilevaa peltoa ja myös metsämaasto on vaihtelevaa harjuineen ja suppineen. Vähimaa sijaitsee kuivalla maalla, mutta suuret järvet Päijänne ja Vesijärvi ovat jo naapurikylissä. Kulkuyhteydet Vähimaahan ovat erittäin hyvät, sillä kylässä kulkeva tie-24 mahdollistaa sujuvat yhteydet moniin suuntiin myös linja-autolla.

Ilmakuvia sysksyltä 2000. (Klikkaamalla kuva aukeaa suurempana uuteen ikkunaan.)

Vähimaan asukkaat (yhteensä 77) ovat luonteeltaan perinteisiä hämäläisiä, vaatimattomia, rauhallisia, ahkeria ja tuttuja toisilleen. Vähimaan kylässä on 31 taloutta ja lähes puolet talouksista on eläkeläistalouksia. Asukkaista suurin ikäryhmä on 50-65-vuotiaita.

Perinteinen Vapunpäivän kokoontuminen Murron laavulla. Kuva 1.5.1998

Kylän talot ovat suurimmaksi osaksi maatiloja, joista neljä on maidontuotantotiloja, kaksi sikatiloja ja yksi lihakarjatila. Kylässä viljellään viljakasvien lisäksi perunaa ja sokerijuurikasta. Perunoita kuoritaan myyntiin kolmella tilalla. Osa kyläläisistä käy töissä kylän ulkopuolella mm. Vääksyssä, Lahdessa ja Helsingissä.

Vähimaalainen nuoriso harrastaa mm. ammuntaa, taidoa ja ralliautoilua SM-tasolla. Sekä muuten vain tasokkaasti lentopalloa ja jääkiekkoa.

Historiaa
Perimätiedon mukaan, satoja vuosia sitten, kun Asikkala kuului Hollolan rovastikuntaan ja verot maksettiin luonnontuotteina, Hollolan kirkossa pappi sanoi saarnassaan: "Autuaat Vähimaasta lienevät, kun puutteesta mitään ei tietänevät." Pappi viittasi sanoillaan siihen, että Vähimaalaiset pystyivät katovuosinakin maksamaan aina veronsa, mihin muut kylät harvoin pystyivät. Tämä johtui puolestaan siitä, että sijaintista ja maaperänsä ansiosta Vähimaassa harvoin kärsittiin yhtä pahoja katovuosia kuin muissa kylissä.

Ala-Mattilan isäntäväkeä 1900-luvun alussa.

Nuorisomuotia vuodelta 1928. Kuvassa Enni Tikkala (nyk. Ylä-Mattila) ja Sievä Kommeri.

Vähimaan pyhäkoululaisia Kommerin aitan edustalla 1930-luvun lopulla. Kuvassa ylhäältä vasemmalta alkaen mm. Esteri Tikkala (Kylä-Sipilä), Aira Aalto (Lehtinen), Jouko Häkkälä, Saimi Tuukkanen, Pentti Uotila, Lauri Laine, Pauli Ahonen, Mauno Malmberg, Veikko Vinha, Helmi Sipilä, Aino Malmberg, Helvi Murto, Lasse Murto, Aimo Tuukkanen, Enni Tikkala (Ylä-Mattila), Taimi Lehtinen (Kokko), Sievä Kommeri, Eila Lippahainen (Seppälä), Eeva Koskinen, Helvi Koskinen, Liisa Tuukkanen, Airi Rantanen (Laine), Elli Häkkälä, Enni Lippahainen, Terttu Stevander ja Tellervo Tommo (Jussila).

Perunannostajia sodanaikana. Kuvassa vasemmalta Emil Järvinen, Alma Järvinen, Väinö Sipilä, Valma Lönn, Helga Järvinen, Enni Ylä-Mattila, Kauko Tikkala, Hilda Laine, Helvi Koskinen, Kalervo Ollila, Hilja Toivonen, Eeva Koskinen, Rauha Lönn, Airi Rantanen, Sievä Kommeri, Pentti Sipilä, Sylvi Salonen Vaasasta ja Johan Heinonen ("Heinospappa").

Vähimaalaisia postin haussa 70-luvun puolivälissä. Kuvassa vasemmalta: Raimo Ippola, Aaro Tikkala, Lasse Murto, Veijo Tikkala, Tauno Kommeri, Aira Lehtinen ja Aleksandra Lippahainen. (Kuva: Olli Kommeri)

Vähimaan lapsia Markku-hevosen kyydissä vuonna 1983. Lapset kuvassa vasemmalta Marko Kylä-Sipilä, Terhi Kylä-Sipilä, Ulla Kommeri, Hanna Kommeri ja edessä ajuri Kauko Penttilän vieressä Mikko Tikkala. (Kuva: Olli Kommeri)

Syysmaisemaa Vähimaan kylästä vuonna 2000.

Sivu päivitetty: 5.10.2009