Auttoisten kylä
Vuodelta 1464 löytyvät ensimmäiset asiakirjamerkinnät Auttoisten kylästä, joka on ollut aikoinaan Suomen
suurimpia kyliä lounaisella Padasjoella. Auttoisten kylä läänitettiin 1500-luvun lopulla aatelistolle.
Vuonna 1539 mainitaan maakirjoissa Auttoisilla olleen 12 savua. 1930-luvulla oli 1600 asukasta.
Maakirjoissa kylän nimi Auttonen ja kyläläiset kutsuvat itseään auttolaisiksi, ilman i-kirjainta.
Hämäläisen eräajan alkuaikoina Auttolaaksossa ja sen ympärillä olleet laajat erämaa-alueet satoine järvineen
olivat asumattomia. Siellä vaelteli joitakin saamelaisperheitä, jotka elivät keräilytaloutta.
Heiltä on jäänyt muistoksi Autto - nimi (kostea laakso).
Auttoisten ryhmäkylä on tiiviytensä takia arvokas ja harvinainen kyläkokonaisuus. Kylä on ollut ennen
paljon nykyistä tiiviimpi, mutta muuttunut väljemmäksi. 1600 luvun lopulla oli suuri tulipalo,
jossa 7 taloa irtaimistoineen paloi.
Kylän pohjoislaidalle oli 1600- luvulla muodostunut Hanaporin alue, jota kaupungiksi kutsutaan.
Sen erikoisuutena on harvinainen tontinmuodostus. Tontit jakaantuvat harjulta yhdestä nurkkapyykistä säteittäin.
Pienet mökit sijaitsivat tonttien tienpuoleisella sivulla.
Alueella asui aluksi sotamiehet ja myöhemmin se toimi käsityömestareiden ja sahan työntekijöiden
asuntoalueena.
1700 -luku oli edistyksen vuosisata. Isojako suoritettiin vuosina 1785 - 1835 . Tämä toimenpide antoi
isännille oikeuden omaan maahan. Rakentamisessakin tuli uusia tuulia. 700 vuotta kestänyt savupirttiasutus
alkoi muuttua. Uusiin taloihin muurattiin savupiippu, siten saatiin keittiökin muuttamaan sisälle. Varakkaisiin
taloihin ilmestyi myös ikkunalasit. Savupirtti asutusta jatkui joidenkin kohdalla 1900- luvulle.
Padasjoelta Lammille johtava reitti oli kärryillä kuljettavassa kunnossa 1700-luvun lopulla. Tien varrella oli
vaikeakulkuisia kohtia, joten raskaimmat kuljetukset tehtiin talvisin vesireittejä pitkin. Vanhimmat tiekorjausmääräykset annettiin kyläkunnittain. Talviauraus esimerkiksi huutokaupattiin 1884. Myöskin korjaustyöt
huutokaupattiin. Kuntakokouksen päätöksellä 1890 tiet levitettiin taksvärkkityönä. Yleisten teiden
kunnossapito siirtyi valtiolle 1918. Talvisodan aikaan ainoastaan kylän läpi kulkeva päätie puhdistettiin
pyryn jälkeen iltapäivällä, postiauton keulassa olevalla auralla.
Alkeellisin maanomistusmuoto oli kaskimaa, metsään raivattu peltoviljelys. Yleisimmillään vuosina 1700 -1850. Vanhanaikaista maataloutta ja muutenkin maaseutua koskeva rakennemuutos alkoi Auttoisilla
1850-luvulla, jolloin Jukasenkoskelle perustettiin saha. Maanviljely väheni ja tuloja oli saatava metsistä.
1940- luvulla korttiaikaan tupakkaa kasvatettiin hyvin paljon. Maanviljelyn alasajoon antoi luultavammin
lisävauhtia katovuodet ja niitä seuranneet nälkävuodet. Nykyisin direktiivit.
Auttoisille saatiin ensimmäiset sähköt vuonna 1917. Kunta antoi v 1918 määrärahan Auttoisten koulun sähköistämiseen. Vuoteen 1919 mennessä oli vedetty linjaa joihinkin taloihin ja jonkin verran katuvalojakin.
Ensimmäinen puhelin rakennettiin v. 1898 ja kideradiota voitiin kuunnella v. 1926
Ensimmäiset lamppuradiot 1930-luvulla.
Auttoisilla on ollut useita kauppoja, kahviloita ja meijeri. Limonaditehtaita on ollut 2: Lauri Latvan virvoitusjuomatehdas ja Padasjoen uusi virvoitusjuomatehdas E. Hokka.
Kylässä on Vapaaseurakunnan rukoushuone ja 1935 perustettu metsähautausmaa.
Taustalla Hanaporin "kaupunki"
Kuvat: Matti Lindfors
Lähteet: Pentti Vuorisen kirjat, Auttoisten - Vesijaon kyläympäristöohjelma ja kylien hoitosuunnitelma |
23.01.2012
