Auttoisten-Neroskulman logo
Kevät lämpenee
SuomeksiEnglish
 
Facebook
 

Neroskulman koulu

Suurin osa nykyistä Neroskulman kylää kuului Lammin kunnan Lieson kylään vuoteen 1928 asti.
Kylän lammilaisia lapsia alkoi 1908 jälkeen käydä Porraskoskelle perustettua koulua. Matkaa oli 10 km ja sitä syksyin keväin kuljettiin veneillä ja talvella ”ryvöttiin” halki lumien, koska suksia ei siihen aikaan ollut. Padasjokelaiset Savien taloista kävivät koulua Auttoisilla. Neroskulmalla Ylä-Savin talossa pidettiin kiertokoulua vielä 1920- luvun alussa, kunnes Lammin koulupiiriin kuuluva Neroskulman kansakoulu perustettiin 1922. Koulutoimintaa valvoi  kansakoulutarkastaja.

Elokuussa 1922 päätettiin yksimielisesti laittaa kuntoon Savin talosta koululle vuokratut tilat. Syyskuussa 1922 kouluhuoneiden korjaus siirtyi johtokunnan erimielisyydestä johtuen. Eräiden johtokunnan jäsenten aiemmasta yhteisestä päätöksestä lipeämisen johdosta kouluhuoneet piti kunnostaa Mustakannon taloon, josta vuokrattiin sali ja kamari eteisineen.

Johtokunta aloitti omakätisesti vuokrahuoneiden kunnostamisen ja samaan aikaan touhuttiin kalustoa. Saatiin vanhoja pulpetteja Lammin kouluilta, samoin öljylamppuja ym. Uutena saatiin harmooni ja kello. Ensimmäinen lukukausi pääsi remontin johdosta alkamaan myöhässä 19.10 ja oppilaita tuli 32, joista pari vanhempaa jo 12 vuotiaita. Ensimmäisenä lukuvuonna opetusviikkoja 28, opetuspäiviä 166 ja 30 opetustuntia viikossa, oppilaille kuului aluksi myös koulun lämmittäminen ja siivous.  Opettajana aloitti Olga Koskinen ja veistonopettajana talollinen Heikki Suominen. Opettaja sai keittää ruokansa vuokraaja Hartman’n keittiössä ja kylpeä koivukujan mustassa hirmu suuressa saunassa.

Koulu oli virallisesti miesopettajan koulu ja vuosittain yritettiin täyttää virka miehellä, mutta heikoin tuloksin. Vuonna 1923 hakuilmoituksessa mm. mainittiin ”Koulu sijaitsee toistaiseksi vuokra-huoneistossa, jossa opettajalle on vapaa 1 huone, osa keittiöö ym. tarpeellisiin ulkohuoneisiin. Kuuluu valo ja pilkotut polttopuut. Koulu tulee aina olemaan luonnon kauniilla paikalla, kalarikkaan järven rannalla”.

Vuoden 1923  syksyn aikana koulun lämmittäminen ja siivous siirtyi Liisa Hartman’lle 2 mk 50 p tuntikorvauksella.  Syksystä 1924 valittiin siihen työhön, talossa syntynyt ja kasvanut Maria Tuomaala.  Joka syksyisen työn huutokauppauksenkin jälkeen hän hoiti tehtävää 29.5 vuotta. Vuonna 1924 johtokunta päätti tilata pienen rautahellan opettajan kamariin, joskin se saapui vasta syksyllä 1927. Syyslukukauden 1924 alussa piti aloittaa miesopettaja, mutta hän peruutti tulonsa. Toinen miesopettaja tuli, mutta viihtyi vain pari päivää. Tarina kertoo poislähdön syyksi elokuvateatterin puuttumisen Neroskulmalta.

Vuonna 1925 vuokrattiin entinen koulurakennus uudestaan kouluhuoneistoksi ja kaikki ne huoneet,
jotka kuuluivat sanotussa talossa J. Pastilalle. Navetta, aitta ja osuus saunaan. Vuotuinen vuokra 3000 mk ja aika 5 vuotta. Keväällä 1925 oli oppilaissa havaittu syyhelmää. Annettiin oppilaille hoito-ohjeita ja hankittiin koululle pesuvati ja lysolia. Lukuvuoden 1926-27 opettaja Anni Savolainen aikana aloitettiin opintokerhotoiminta.

Koulun nimeksi tuli Padasjoen Lieson koulu, kun Neroskulman kylän iso osa liittyi v 1928 Padasjoen kuntaan. Lieson koulu nimi esiintyi ensimmäisen kerran 4.4.1928 johtokunnan pöytäkirjassa. Padasjoen kunnanvaltuustolle esitettiin, että koulu muutetaan supistetuksi kouluksi, sekä miesopettajan koulusta muutetaan naisopettajan kouluksi. Samoin anottiin uutta koulurakennusta kahden vuoden sisällä. Koulu muuttui supistetuksi loppuvuodesta.

Koulu toimi vuokratiloissa, kunnes Padasjoen kunta osti Mustakannon tilan v 1933. Tilan pääraken-nuksesta muodostettiin kesän aikana verraten pienillä kustannuksilla ajanmukainen koulutalo Neroskulman piirin kansakoulua varten. Tarvittavat ulkorakennukset jäivät silloin rakentamatta, mutta ne valmistuivat kesällä 1934. Koulun nimeksi muutettiin jälleen Neroskulman kansakoulu, koska Lammilla oli Lieson koulu ja nimi tuotti sekaannusta. Kuuluihan molemmat Hämeenlinnan koulupiiriin.
Syksyllä 1934 oli koulutalon vihkiäiset. Pitkospuita pitkin kulkeneena olivat paikalla myös kunnallisneuvos Fieandt ja rovasti Lauri. Lapsia oli tuvan täydeltä laulamassa. Kunnallisneuvos oli puhkenut sanomaan: ”Ainako niitä vaan tulee? Kyllä tämä koulu on liian pieni”.

Lapsia koulussa kävi Lammin, Padasjoen ja Luopioisten kunnista. Jonain vuonna Hollolastakin.
Vieraspaikkakuntalaisten piti lähettää papintodistus ja sitoutua maksamaan lukukausimaksu, jos kunta ei sitä tehnyt. Vuosien ajan joillekin lapsille annettiin ruoka ja vaateavustuksia.

Vuonna 1945 päätti johtokunta lähettää kunnanvaltuustolle anomuksen uudesta koulusta.
Kevättalvella 1946 käynnistettiin tarkastajan määräyksestä koulukeittola kahden viikon aikataululla.
Vuonna 1951 kansakoululautakunnan pyydettyä johtokunnan esitystä Neroskulman kansakoulun uudesta sijaintipaikasta, johtokunnan äänestyksessä enemmistö äänesti Lähteenmäen tienhaaran paikkeilla kunnan maalle. Eriävinä mielipiteinä esitettiin siitoa vanhalle paikalle tai Jallin mäelle ( ei kunnan maalle).

Vuonna 1953 alettiin uutta koulua rakentamaan, yhteistyössä Lammin kunnan kanssa, maantien laitaan Lähteenmäen tienhaaraan, vaikka ensimmäisessä johtokunnan pöytäkirjassa vuodelta 1922 merkintä: ”Neroskulman kansakoulu tulee aina olla veden partaalla”. Vuonna 1953 kuusijuhla piti järjestämän illalla klo 18.30 uudella koululla, mutta koulurakennus ei valmistunut siiheksi ja kuusijuhlat pidettiin vanhalla koululla alkaen aamulla klo 7. Muutto vanhalta koululta tapahtui 8-9.1 kovalla pakkasella. Koulu alkoi uusissa tiloissa 11.1 ja viralliset vihkiäiset olivat 19.9.1954.

Rakennus oli uusi, mutta kylässä ei ollut sähköjä, joten vesi piti pumpulla nostaa lämmitysputkiin.
Jouluaaton aattona 23.12.1956, presidentti Paasikiven hautajaispäivänä, saimme valot kouluumme. Tähän vaikutti paljon kunnanisien joukossa oleva ja syrjäkyläläisten puolta pitävä Martti Ahola.
Vuonna 1953 kuusijuhla piti järjestämän illalla klo 18.30 uudella koululla, mutta koulurakennus ei valmistunut siihen ja kuusijuhlat pidettiin vanhalla koululla alkaen aamulla klo 7.

Vuonna 1967 oli oppilasmäärä laskenut, niin johtokunta lähetti kunnan viranomaisille anomuksen, että lopetetun Porasan koulun oppilaat tuotaisiin Neroskulmalle, koska linja-auto kulki kuitenkin ohi. Seitsemän lapsen vanhemmat olisivat lähettäneet lapsensa tänne. Kunnassa tehtiin kuitenkin nopeasti piirijako Vesijaon hyväksi. Johtokunta oli v 1968 tehnyt jatkovalituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen koulun lopettamisesta. Koska lopullista vastausta ei ollut tullut niin koulu alkoi vielä 20.8.1969. Elokuun lopussa torstai päivänä selvisi, että koulu oli alkanut. Perjantaiksi haalittiin kunnanhallitus kasaan ja lauantaina tuli opettajalle tieto, että koulu on lopetettava ja sekä opettaja, että koululaiset siirtyvät maanantaina 1.9 Auttoisten kouluun. Tarkastajankin ihmettelemä aikataulu oli: neroskulmalaiset menivät kouluun klo 8 ja auttolaiset tulivat klo 9. 

Koulua ehdittiin pitämään 10 päivää syksyllä 1969, ennen lopullista ovien sulkemista. Koulu ehti rikastuttaa kylän elämää 47 vuotta ja 10 päivää, ennenkuin Neroskulman koululaiset siirtyivät Auttoisten kouluun. Pitkäaikaisin opettaja Hilja Koivula-Båga toimi virassaan 36 vuotta. Hän jäi virallisesti eläkkeelle syksyllä 1963, mutta toimi jatkossakin tarvittaessa viransijaisena. Viimeinen pöytäkirjaan merkitty johtokunnan kokous oli 16.6.1969.

Nykyisin neroskulmalaiset lapset käyvät koulua Padasjoen kirkonkylällä.

Kouluhistoriasta olemassa pieni kooste ja valokuvia.
Lähteet: Kunnan arkisto,  Sirkka Laineen arkisto, Hilja Koivula-Bågan kirjoitukset
Asiasta saa kysellä:

Aila Heinäjoelta   040-7205148
Sirkka Laineelta   040-7522410

Vasemmalla Mustakannon koulu, oikealla Neroskulman uusi koulu.

Avustuksia
Vuosien ajan vähävaraisille lapsille annettiin ruoka – ja vaateavustusta koulusta. Vaateavustukset jaettiin hakemusten mukaan. Pitkämatkaisille oppilaille anottiin kyytirahaa ja joillekin jopa kortteerirahaa. Ruoka-apuna saivat päivällä koulussa voileipää. Syys– ja kevätlukukaudeksi huutokaupattiin voin ja leivän tuonti. Toimittaja vaihtui hyvin harvoin. Voista maksettiin vuosin aikana 17 -31 mk / kg.  Leivästä maksettiin 2.50 – 4 mk/kg.

Kirjat ja muut koulutarpeet tulivat koulusta. Joillekin vähävaraisille annettiin myös käsityötarpeita.

Kansakoulutarkastaja
Koulun toimintaa valvoi kansakoulutarkastaja. Hänelle piti lähettää hyväksyttäväksi opetussuunnitelmat, opettaja valinnat jne. Vuonna 1928 hän kehotti anomaan koulua supistetuksi.
Hän teki myös tarkastuksia koululla, että toimitaan oikein ja riittävin tarvikkein. Tehdyissä tarkastuksessa hän oli useimmiten tyytyväinen toimintaan ja tarvikkeiden määrään.  Huomautettavaakin löytyi kuten, kulkutiet koululle olivat olemattomat, joten tarkastajan määräyksestä oli koululle johtaville poluille v 1929, märkiin kohtiin, hommattava porraspuita. Huomautti hän myös luokkatilojen siisteydestä, kehottaen kostealla pyyhkimään. Huomautusta sai opettaja myös oppilaiden käsialan kehittymisen valvonnasta. Järjestipä tarkastaja jopa opettajankin koululle, kun ei hakijoita ollut.

Vuonna 1936 tehdyssä tarkastuksessa tarkastaja kehotti johtokuntaa ensi tilassa ilmoittamaan oppilasluvut valtuustolle koulun järjestämistä varten täydelliseksi kansakouluksi ja samalla esittämään, miten alakoulun luokka ja opettajan asunto voidaan järjestää. Anomus uusittiin v 1941 ja suostumus tuli v 1945, jolloin koulu muuttui kaksiopettajaiseksi.

Kunnallislautakunnan kirje 7.9.1945: ” Sen johdosta, että Kouluhallitus on määrännyt Neroskulman koulun muutettavaksi täydelliseksi kansakouluksi kuluvan lukuvuoden alusta alkaen, kehottaa kunnallislautakunta johtokuntaa ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin. Samalla huomautamme, että uuden lain mukaan uusi opettaja tulee olla yläkansakoulun opettajan pätevyyden omaava miesopettaja”. Kuitenkin Viran täyttämisilmoitus kuului:” Padasjoen Neroskulman kansakoulun johtokunta julistaa väliaikaisen alakoulun opettajan viran haettavaksi lukuvuodeksi 1945-46 yllämainitussa 2-opettajaiseksi muutetussa koulussa. Alakoulu toimii koulun veistosalissa, mutta opettajan asunto on vuokrahuoneissa”.

Tarkastajalta kysyttiin myös toimintaohjeita, kuten 1936. ”Onko johtokunta pakotettu pakottamaan 5 km kauempaa oppilaita, kun vanhemmat ovat haluttomia lähettämään lapsiaan?” Vuonna 1946 häneltä tuli tieto, että Neroskulman kansakoulu sai 10 litran valopetrolikupongit koulun valontarpeen tyydyttämiseksi lukuvuodeksi 1946 – 47. 

Ruokailu
Kevättalvella 1946 käynnistettiin tarkastajan määräyksestä koulukeittola kahden viikon aikataululla. Keittopaikka oli saunan pukusuojassa, johon johtokunta oli laitattanut entisen talon hellan ja olihan se ollut siellä tarpeen sotatalvenakin. Maaliskuussa johtokunta kokouksessa esitti keittolaan saatavista raaka-aineista mm. maitoa 110 litraa/kk, lihaa 772 mk:lla. Keittäjänä toimi Maria Tuomaala 50mk:n päiväpalkalla. Ruokailu oli luokissa ja oppilailla oltava ruokaliina.

Kesällä 1946 laitettiin kasvamaan perunaa ja juureksia koulukeittolaa varten. Syksyisin kerättiin puolukoita. Vuonna 1949 oli myös perunaa kasvamassa koulun keittolaa varten. Maitoa oli 60-luvulla ajoittain vaikea saada, niin silloin lauantaisin keitettiin marjapohjaista terveyskeittoa. Kyseisen päivän maitoraha käytettiin muuhun ruokatarpeeseen. Vuonna 1962 päätettiin, jos entinen maidon kuljettaja hoitaa homman entisin hinnoin, niin asia ok, mutta muuten maitoauto kuljettaa 50 mk:n kertamaksusta. Vuodesta 1965 sai koululaiset voin ja leivänkin koulunkeittolasta.