Lappilan Historiaa

Lappila-nimi on vanhahtavassa eräkielessä merkinnyt kaukaista, asumatonta aluetta. Lappila oli muinoin Vanajan takamaata, metsästysaluetta, jossa asuttiin vain kausiluonteisesti. Lappilan Koskipäässä on tehty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Pysyvää asutusta kylään on syntynyt ilmeisesti vasta 1500 - 1600-lukujen vaihteessa ja Lappila onkin Kärkölän kylistä nuorin.

Lappila raiteille

Riihimäki - Lahti -rataosan avaaminen rautatieliikenteelle v. 1869 avasi siihen asti pelkästään maanviljelystä elantonsa saaneen Lappilan muulle maailmalle. Pitkälti rautatien ja myöhemmin syntyneen teollisuuden
ansiosta Lappilasta tuli aikaa myöten Kärkölän suurin taajama, minkä aseman se säilyttikin aina sotien jälkeiseen aikaan asti. Ensimmäinen kauppa kylälle näyttäisi tulleen v. 1881, postikonttori saatiin kymmenen
vuotta myöhemmin. Enimmillään kylässä on ollut viisikin kauppaa ja kolme pankkikonttoria, nyt on jäljellä yksi kauppa ja asiamiesposti, pankit ja posti sekä toinen kauppa menetettiin 1990-luvun alussa.

Lappilan asemanseutua v. 1951

Teollistuminen alkaa

V. 1897 Lappilaan perustettiin K. A. Welinin saha, joka ehti toimia täällä vain kolme vuotta. Lappilan Puunjalostusosuuskunnan perustaminen toi Lappilaan taas sahan v. 1908. Yksi sen jäsenistä, Kalle Koskinen, perusti myöhemmin nykyisin Koskisen Oy:nä tunnetun Kärkölän suurimman teollisuuslaitoksen. Sahatoiminta Lappilassa jatkui aina vuoteen 1959, jolloin osakkeet v. 1920 ostanut Paloheimo Oy lakkautti sen. Kylän kuihtumisen ja palvelujen alasajon voidaan katsoa alkaneen sahan
toiminnan lopettamisesta.

Lappila sivistyksen piiriin

Lappilan kansakoulun vihkiäisiä juhlittiin syksyllä 1898, uudempi koulurakennus valmistui v. 1956. Jutilassa, muutaman kilometrin päässä Lappilan koulusta, toimi Lapinnummen koulu vuosina 1922 - 1967, nykyisin rakennus on yksityisasuntona. Kirjasto Lappilaan saatiin samana vuonna, jolloin kansakoulu perustettiin.

Lisää yrityksiä kylään

Lisää teollisuutta kylään syntyi v. 1928, jolloin savipitoiseen Lappilaan perustettiin Lappilan tiilitehdas. Alallaan Pohjoismaiden suurimpiin kuuluvan tehtaan omistaa nykyisin Wienerberger Oy Ab. Se on Lappilan suurin työllistäjä. Tiilenvalmistuksen ohella Lappila aiemmin tunnettiin huonekalutuotannostaan. Pääasiassa koivusta huonekaluja valmisti Konepuusepät Oy perustettiin v. 1938. Jo kuusi vuotta aikaisemmin perustetiin Lappilan Puusepät Oy. Kummankin toiminta on sittemmin loppunut.

Teollisuuden saatua tukevan jalansijan Lappilassa jo aikaisessa vaiheessa saatiin kylään mm. sähkövalo jo parikymmentä vuotta ennen muita Kärkölän kyliä. Sen sijaan tieasioissa Lappilaa ei hellitty. Suora tieyhteys
Lappilasta Järvelään saatiin vasta sotien jälkeen Koskisen liikemies-veljesten toimesta. Seuraava huomattava parannus tieoloissa tapahtui 1970-luvun lopulla Riihimäki - Lahti -tien valmistuttua.

Yhteisiä kokoontumistiloja

Maatalous- ja teollisuustöiden lomassa kylään on aikojen myötä rakennettu myös yhteisiä kokoontumistiloja. Hirsinen Lappilan työväentalo, yksi Päijät-Hämeen kulttuurihistoriallisista kohteista, valmistui v. 1908.
Tiilisen nuorisoseurantalo Lappilinnan alkuperäinen osa on vuodelta 1934, laajennusosa vuodelta 1964. Molempia rakennuksia on viime vuosina kunnostettu kylän ulkopuolisten avustusten ja talkootyön voimin. Ja VPK:n toimitalo, joka v. 1956 valmistui pitkälti talkoilla muiden kylän yhteisten rakennusten tapaan.

Lappilan historiasta kertovat lisää seuraavat kirjat:

Mikko Louhivaara: Muistelmia 1951

Riitta Kokko: Pällinkäisten-Joentaustan kylän taloja ja asukkaita osat
1 ja 2, 1998

Molemmat kirjat ovat lainattavissa Lappilan kirjastosta, Joentaustan
kirjoja voi myös ostaa kahvila Tähkästä Kärkölän kirkkoa vastapäätä.