Niinikosken ala-aste

Niinikosken kyläkoulun ovet suljettiin 1.8.2006
Orimattilan kaupunginvaltuusto päätti lakkauttaa sekä Niinikosken että Pakaan koulut säästösyistä 1.8.2006 alkaen taloutensa tasapainottamiseksi. Tehty päätös on lyhytnäköinen eikä tuo kaupungille sen tavoittelemaa säästöä.

Kylämme on edelleen hyvä asua ja elää, vaikka koulupalvelut siirtyvätkin kaupungin keskustaan Jokivarren kouluun 10 km:n päähän.

Päättäjäiset 4.6.2006
Kyläjohtokunta ja kyläyhdistys järjestivät koulupiirin asukkaille ja entisille oppilaille koulun päättäjäiset sunnuntaina 4.6.2006.

Niinikoskella on käyty koulua nykyisellä paikalla vuodesta 1884 vuoteen 2006. Koulunmäellä seisovat rinnakkain vanha ja uusi koulurakennus. Oppilaita koulussa oli viime vuosina noin 25 luokilla 1-6. Koulu oli kaksiopettajainen vuodesta 1968 sulkemiseensa 2006 saakka.

Niinikosken ala-aste (vas) ja Savikukko (oik)

Historia lyhyesti

Tapahtumia vuosien varrelta

Ennen v. 1867 Kiertokoulu ja pyhäkoulu
1867 Osa kävi Orimattilan I kansakoulua Koskusilla, kiertokoulu ja pyhäkoulu jatkavat
1883 Oma kansakoulu Seppälän tuvassa, yksi opettaja
1884 Oma koulurakennus "Savikukko"
1889 Perustettiin oma lainakirjasto
1890 Hankittiin ensimmäinen höyläpenkki
1903 Toinen koulurakennus, 2. opettaja
1907 Hankittiin todennäköisesti 1. jalkapallo ja neulomakone
1908 Ryhdyttiin järjestämään koulunsa päättäneille lyhyitä jatkokursseja
1910- Tarjottu ruokaa kylän emäntien toimesta
1918 Ensimmäinen maininta sähkövaloista. Pöytäkirjoista ei selviä, onko sähkö tullut silloin koululle vai varattiinko vain rahat sähkömaksuihin
1920 Yläkerta edelliseen, 3. opettaja; Orimattilan I alakoulu.
1927 1920-luvun lopulla palkattu siivooja
1930 Aloitti jatkokoulu toimintansa
1931-45 Koulu 2-opettajainen oppilaiden vähyyden vuoksi
1945- Varsinainen keittäjä-siivooja-vahtimestari (monitoiminainen)
1945-68 3-opettajainen
1948 Päiväjatkokoulu aloitti toimintansa (koko Orimattilassa)
1968-edelleen 2-opettajainen
1967 Uusi keittolasiipi ja peruskorjaus
1969 Kaitala-Pyörähtälä alue liitettiin Niinikosken koulupiiriin
1971 Peruskoulun opetussuunnitelma käyttöön, eli vuotta aikaisemmin kuin peruskoulu virallisesti alkoi Pohjois- ja Itä-Suomessa. Koulun 5. luokka siirrettiin aluksi Tönnöön ja 6. luokka Tietävälään. Niinikoskelle jäivät luokat 3-4.
1972 Sekä 5. että 6. luokka siirtyivät Tietävälään.
1975 Hallinnollisesti peruskouluun
1993 5-6 luokat siirrettiin Keskuskouluun, Niinikoskella edelleen luokat 1-4
2002 5. luokka jää omaan kouluun ja 6. luokka seuraavana vuotena
2006 Koulu lakkautettiin kaupungin säästötoimina. Viimeinen työpäivä oli 3.6.2006. Koulun muistelujuhla pidettiin su 4.6.2006.

Historia pidemmästi

kirjoittaja: Tapio Kiviniemi, kyläsihteeri ja Niinikosken koulunjohtaja 1975-2003
Esitetty koulun muistelujuhlassa 4.6.2006

NIINIKOSKEN KOULUN HISTORIAA

Ennen omaa koulua

Ennen kansakoulun perustamista Niinikoskella on ollut kiertokoulu. Sitä on pidetty ainakin Seppälässä, Lautalassa (Etola) ja Tapolassa. Opettaja Hilpi Seppälän muistiinpanojen mukaan opettajana on ollut mm. Rosa Helin, sepän tytär Virenojalta, myöhemmin Niinikosken 1. kansakoulunopettaja. Kiertokoulun toiminnasta ei ole tarkkoja tietoja eikä vuosilukuja. Niinikoskelaisia on ollut myös kiertokoulunopettajina ainakin Heinämaalla ja Luhtikylässä. Jo 1850-luvulla mainitaan niinikoskelaisia olleen oppia saamassa Myrskylässä olleessa yksityiskoulussa. Pyhäkoulu on pidetty myös Niinikoskella jo 1800-luvun lopulla. Siellä on opetettu lukutaitoa. Vuoden 1867 heinäkuun 21. päivänä pidetyn kuntakokouksen jälkeen kuivantolaiset paluumatkalla kirkonkylästä Kuivannolle päättivät perustaa oman koulun, kun kuntakokous oli ollut eripurainen ja kirkonkylän koulun perustaminen jäi seuraavaan vuoteen. Niinikoskelaisia on oletettavasti käynyt Orimattilan ensimmäistä koulua Rahjalassa (Koskusten koulu) Herman Koskisen talossa. Ainakin niinikoskelaiset ovat olleet asiakirjojen mukaan rakentamassa ensimmäistä omaa koulutaloa Koskusten kylään v. 1871. Rakennuksen tarkastajaksi valittiin mm. David Lautala Raikkolasta (Niinikoskelta).

Oma koulu ja koulutalo

V. 1883 niinikoskelaiset päättivät perustaa oman kansakoulun. Se oli 7. Orimattilaan perustettu kansakoulu. Perustava kokous pidettiin 15.7.1883 Seppälän tuvassa. Kokous oli hyvin valmisteltu, koska siinä päätettiin kaikki tarpeellinen: valittiin johtokunta, päätettiin aloittaa koulu Seppälän tuvassa, kaluston hankinta, kulujen keräämen, luokkahuoneen lämmitys ja jopa opettajan valinta. Hän oli tuo em. Rosa Helin, vuosipalkka 500 suomenmarkkaa. Opettajat saivat silloin osan palkastaan luontoisetuina, mm. asunnon lämpöineen. Toimintansa koulu aloitti lokakuun 7. päivänä. Oppilaita ilmoittautui 37. Tätä Seppälän tuparakennusta ei enää ole. Nykyisen päärakennuksen omistaa presidentti Kekkosen arkistosäätiö. Kuivantolaiset vastustivat hanketta, eivätkä antaneet niinikoskelaisten vaatimaa osuuttaan koulusta. Hirsiä oli aikaisemmin viety Koskusten koulurakennukseen ja nyt olisi lainat haluttu takaisin. Saman vuoden joulukuun 2. päivä päätettiin rakentaa oma koulutalo. Pöytäkirjan mukaan koulukartano päätettiin tehdä "savesta ja muista siihen kuuluvista aineista ja työ tehdään miesluvun mukaan". Ne talot, joissa ei ollut kiertokoulua, määrättiin pitämään koulu lämpimänä 27 vuorokautta kukin. Asiat oli jälleen valmisteltu, sillä jo seuraavana päivänä poraustyöt aloitti Alfred Koskinen 2 mk:n päiväpalkalla. Vasta 15.4.1884 pidetyssä kyläkokouksessa on päätetty "kerätä varoja koulun rakentamiseksi 50 mk manttaalista ja toinen puoli väkiluvun jälkeen. Paitsi manttaalin omistajat ovat isäntä ja emäntä vapaa väkiluvun maksusta". Tämä on se seikka, jonka perusteella rakennukset kuuluvat edelleen osakaskunnalle, kun lahja- tai kauppakirjoja ei ole löytynyt. Koulun piti valmistua syyslukukauden alkuun mennessä, mutta heinäkuussa ollut ukkosmyrsky aiheutti vaurioita rakenteilla olleeseen savitaloon. Kylällä kiersi huhu, että Savikukko on kaatunut. Mutta todellisuudessa vain yksi seinä oli kaatunut. Se kuitenkin viivästytti koulun valmistumista niin, että vasta joulukuussa koulu aloitti toimintansa ja opettaja asui sen talven Sorrilassa (Haaralassa). Rakennus on saanut nimekseen jo silloin "Savikukko". Rakennuksen seinäthän ovat 60 cm paksut ja savi on vahvistettu kanervakerroksilla. Se on edelleen pystyssä ja tunnetaan samalla nimellä. Siinä oli yksi luokkahuone ja opettajan asunto. Rakennus oli koulukäytössä vuoteen 1967 saakka ja opettaja Hilkka Mäkisen perhe asui siinä vielä vuoden 1968. Nykyisin Savikukossa on Tapolan kyläyhteisön ylläpitämä kyläkahvila ja kylätoimisto. Savikukko kunnostettiin EU-hankkeena vuosina 2002-04. Kansakoulun rinnalla on toiminut ainakin vuodesta 1891 pienten lasten koulu, joka toimi vain kaksi kuukautta vuodessa. Se antoi valmiuksia lapsille kansakouluun. Se toimi Niinikoskella vuoteen 1920 saakka, jolloin täällä alkoi Orimattilan 1. alakansakoulu eli alkeiskoulu.

Lisätilaa ja opettajia

1. ulkorakennus on rakennettu jo 1880-luvulla. 1895 ulkorakennusta on laajennettu ja rakennettu sauna. 1902 on rakennettu uudet ulkohuoneet ja makki erikseen. 1904 pesutupa ja sauna on siirretty erilleen Tapolan pellon sepän puoleiseen nurkkaan. Viimeinen ulkorakennus on rakennettu 1930 nykyisen kentän pohjoispuolelle. Se purettiin 1970 pari vuotta taloussiiven valmistumisen jälkeen. Siinä oli opettajalle sauna, navetta, pesutupa ja heinälato sekä koulun halkovaja ja oppilasvessat eli vanha kunnon käymälä. 1901 on pantu vireille tämän rakennuksen rakentaminen, sillä oppilaita oli jo 53 ja Savikukon yksi luokka kävi ahtaaksi. Kaksi vuotta myöhemmin rakennus valmistui apulaisopettajaa varten. Siihen tuli kaksi luokkahuonetta ja opettajan asunto. Toinen luokkahuone toimi aluksi poikien käsityötilana. Paikasta on ollut erimielisyyttä, niitä on ollut ehdolla neljä. Valituksiakin on tehty aina Koulutoimen Ylihallitukseen saakka. 1920 uuteen tähän rakennukseen lisättiin yksi luokka yläkertaan. Se on toiminut aluksi voimisteluluokkana ja myöhemmin poikien käsityöluokkana. Koulusta tuli silloin 3-opettajainen. Vuosina 1931-45 koulu toimi kaksiopettajaisena oppilaspulan vuoksi. Vuodesta 1945 vuoteen 1968 koulussa oli kolme opettajaa. 1947 on uusittu tämän rakennuksen ikkunat ja toisen kerran 1967 peruskorjauksessa. Vuosina 1967-68 koulu peruskorjattiin ja rakennettiin nykyinen taloussiipi, jossa on keittola, pannuhuone, oppilasvessat ja asuntoon kuulunut sauna sekä ulkovarasto. Rakennuksen ulkomuoto pilattiin tässä remontissa. Vanhojen valokuvien mukaan tämä oli saman tyylinen kuin Savikukko. Mielestäni paljon paremman näköinen kuin nyt. Vuodesta 1968 koulu on ollut 2-opettajainen. Vuosina 1968-71 koulussa oli luokat 1-6. 1990-luvulla opettajan asuntokin otettiin koulun käyttöön, olohuone on osa tätä luokkaa, saatiin pienryhmätila, monistamo ja opettajainhuone.

Peruskouluun

1971 Orimattilassa ja Niinikoskellakin siirryttiin opiskelemaan peruskoulun opetussuunnitelman mukaan neljä vuotta etuajassa. Kouluun jäivät luokat 1-4. 5. luokka siirrettiin aluksi Tönnöön, 6. Tietävälään. Vuodesta 1975 alkaen 5.-6. luokat kävivät koulunsa Tietävälässä. Hallinnollisesti Orimattila siirtyi peruskouluun v. 1975. 1993 5.-6. luokka siirrettiin Keskuskouluun. Lukuvuoden 2002-03 alusta 5. luokka ja seuraavana lukuvuotena 6. luokkakin jatkoivat omassa koulussa. Koulu päättyi eilen 3.6.viimeisen kerran. Jatkossa ovat rakennusten lisäksi muistot jäljellä.

Oppilasmäärät

Koulun aloitti 37 oppilasta 1883. Suurimmillaan oppilasmäärä on ollut 1910-11, jolloin pienten lasten koulussa oli 50 ja varsinaisessa kansakoulussa 85 oppilasta. Pienten lasten koulu toimi alkusyksystä ja keväällä kuukauden kummassakin päässä, kansakoulu siinä välissä. Pienimmillään oppilasmäärä oli 1978-79. Oppilaita kahdella opettajalla oli vain 15. Satavuotisjuhlan aikaan 1983 oppilaita oli 32. Silloin olen todennut: -Tulevaisuudessa koulu pysyy pystyssä oman piirin oppilailla ainakin niin kauan kuin ennusteet perustuvat syntyneitten tilastoon. Eilen 22 oppilasta sai todistuksensa. Heitä olisi ollut ainakin 27, ellei jo vuosi sitten valtuusto olisi tehnyt säästösuunnitelmaansa, jossa Niinikoski ja Pakaa menettivät koulunsa.

Hallinto ja talous

Alkuaikoina koulun taloudesta päätettiin kyläkokouksissa, joita kutsuttiin piirikokouksiksi. Johtokunta toimi käytännön toiminnan pyörittäjänä. Varat kerättiin kylän asukkailta eri aikoina joko manttaali-, henkilöluku-, savu- tai äyriperusteisena. 1908 koulu on vuokrattu kunnalle 10 vuodeksi. Sen jälkeen 30.12.1919 …"Orimattilan kunnanvaltuusto päätti ottaa Orimattilan kannatusta nauttivat kansakoulut täydelliseen kunnalliseen hallintaansa maalisk. 1 p:stä 1920, suorittaa Piirikunnille sellaisen korvauksen, johon piirikunnat ovat oikeutetut"... Tätä korvausta ei ole ilmeisesti koskaan maksettu, ei ainakaan kolmen seuraavan vuoden aikana pöytäkirjojen mukaan. Kunta hallitsi koulutointa 1.3.1920 alkaen maksaen kaikki kustannukset. Johtokunta kouluilla oli edelleen ja piti huolta rakennuksista ja monista muista asioista. Johtokunta lakkasi, kun siirryttiin hallinnollisesti peruskouluun 1.8.1975 ja tilalle tuli kouluneuvosto, jolla ei ollut sellaista valtaa kuin johtokunnilla oli ollut. sen pääasiallinen tehtävä oli kodin ja koulun välisen yhteistyön organisoiminen. Kouluneuvostot toimivat kouluilla vuoteen 1985 saakka. Johtokunnat palautettiin kouluille takaisin 1.8.1985. Kouluneuvoston toiminta oli liiaksi muodollista, kun sillä ei ollut kouluun liittyvää päätäntävaltaa lainkaan. Kyläjohtokunnat aloittivat toimintansa Orimattilassa vapaakuntakokeilun myötä 1989. Sille kuului koulun johtokunnan tehtävät ja kylän kehittäminen. Kun koulumme lakkaa tänään olemasta koulu, jää jäljelle enää kylän kehittäminen. Siksi nykyinen kyläjohtokunta on esittänyt itsensä lakkauttamista. Tilalle on jo perustettu ja rekisteröity kyläyhdistys. Se on parempi kylän kehittäjä kuin kyläjohtokunta, sillä se voi anoa apurahoja ja hallinnoida EU-hankkeita, mitä johtokunta ei voi tehdä. Johtokuntien ja kouluneuvostojen puheenjohtajia 123 vuoden aikana on ehtinyt olla 18 eri henkilöä. Pisimpään tehtävässä on toiminut Yrjö Siivola, peräti 28 vuotta. Juho Seppälä nuorempi, 4. puheenjohtaja, oli toimessa 25 vuotta. Tällä hetkellä puheenjohtajana on Jari Kotaniemi. Koululla on ollut stipendirahastoja kolme: Valleniuksen, Tapola-Niemisen ja Sorrilan. En ole selvittänyt, miten ne ovat syntyneet. Stipendejä niistä ei ole jaettu ainakaan vuoden 1975 jälkeen. Kunta yhdisti ne jossain vaiheessa ja on voinut jo lakkauttaakin. Niiden pääoma kävi mitättömäksi rahanarvon heikkenemisen takia.

Keittolatoiminta, siivous, talonmies

Jo 1910-luvulla on kylän emäntien toimesta keitetty ruokaa opettajien saunassa, ilmeisesti saunapadassa. Se lienee ollut kuitenkin vähäistä. Koulua käytiin omin eväin. 1920-luvun lopulta on ollut palkattu siivooja, joka myös lämmitti koulun oppilaitten toimiessa puunkantajina. Näin lämmitys hoidettiin vuoteen 1967 saakka, jolloin tuli keskuslämmitys 1946 aloitti I varsinainen keittäjä toimensa. Hän oli Hilja Lilja. Hänen jälkeensä tehtävää ovat hoitaneet Elsa Ruokola, Sylvi Lilja, Orvokki Saarimäki, Helvi Mäkinen, Kyllikki Karialho, Tyyne Laine ja Tuulikki Malm ja sitten viimeisenä tällä saralla koulua palveli Merja Korkiakangas vuodesta 1990. Ruokaa valmistettiin edelleen koulun pesutuvassa vuoteen 1954 saakka, jolloin pesutuvasta tehtiin keittola. Varsinainen oma keittola saatiin sitten 1967 tuohon taloussiipeen.

Opettajisto

Koulun 1. opettaja Rosa Helin tulikin jo mainituksi. Hän toimi opettajan kaksi vuotta. Hänen jälkeensä opettajaksi tuli Serafina Wallenius, joka oli virassa 37 vuotta, siis vuodesta 1885 aina vuoteen 1922 eli kuolemaansa asti. Tosin hänellä on ollut virkavapauksia mm. opiskelujen takia jopa kolme vuotta kerralla. Serafina on ollut tarmokas nainen. Hän on ollut perustamassa mm. Orimattilan kotitalousopistoa ja opetti itse poikien käsityötkin. Tarmokkaita naisia ja miehiä on ollut opettajina myöhemminkin. Seuraavaksi pisimpään opettajina olimme me, vaimoni Sisko Kiviniemi ja minä, käytännössä molemmat 27½ vuotta. Virallisia vuosia minulle kertyi 28½, mutta olin sairaslomalla viimeisen kalenterivuoden ennen eläkkeelle siirtymistäni. Hilpi Seppälä, oman kylän poika, ja Hilkka Mäkinen, olivat 24 vuotta, Rauni Torniainen, oli 12 vuotta ja miehensä Juhani 18 vuotta. Viimeiset viroissa olleet opettajat olivat Terttu Kauranen ja Jenny Forsell. Tutkimuksieni mukaan vakinaisia, koevuosilla ja väliaikaisia opettajia on koulun historian aikana ollut 36. Heidän lisäkseen on ollut lukuisa joukko viransijaisia ja tuntiopettajia monien eri syiden takia.

Lopuksi

Kiitoksen sanoja emme voi antaa niille virkamiehille ja päättäjille, jotka päättivät koulumme lakkauttamisesta. Päätös oli lyhytnäköinen. Niinikoski olisi ollut kehitettävä kylä. Meillä on oma vesilaitos, me pääsemme kunnallisen jätevesiverkoston piiriin ja meiltä löytyy tonttimaata. Neljän viimeisen vuoden aikana koulupiirissämme on tapahtunut suuri väestön vaihto. Noin 25 kiinteistöä on vaihtanut omistajia. Uusia taloja on rakennettu puolenkymmentä ja niitä on myös rakenteilla. Meille on tullut perheitä, joissa on koululaisia ja alle kouluikäisiä. Asukkaita olisi tullut enemmänkin, ellei koulua olisi lakkautettu. Viime torstaina nämä äänentoistolaitteet tuonut yrittäjä kertoi myös suunnitelleensa perheensä kanssa kylällemme muuttamista, mutta lakkautuksen ennakkopäätös muutti suunnitelmat. Meillä olisi myös oma perhepäiväkoti ja vanhusten hoitoyksikkö, jos olisimme saaneet kaupungin ymmärtämään kylämme kehityshakuisuuden viime vuosina. Koulumme 123-vuotinen historia on takana. Emme voi jäädä suremaan koulun menetystä, vaan on katsottava eteenpäin. Kyläämme on jatkossa kehitettävä ilman omia opetuspalveluita. Kiitoksen ansaitsevat kaikki koulun puolesta seitsemän vuotta taistelleet niinikoskelaiset. Kylän yhteisellä taistelulla saimme koululle jatkoaikaa kahdeksan vuotta. Kouluamme myytiin Tapolan kyläyhteisölle jo 1998. Silloin ei ollut mitään kunnallisia päätöksiä olemassa mahdollisesta lakkauttamisesta. Onneksi Tapolan kyläyhteisö ei silloin ostanut kouluamme. Tänään meidän tulee olla kiitollisia niille niinikoskelaisille, jotka ymmärsivät koulun antaman sivistyksen arvon ja saivat kylään aikaiseksi kansakoulun 1883. Kiitollisia meidän on oltava myös kaikille niille, jotka ovat kuluneen 123 vuoden aikana uurastaneet tämän koulun hyväksi, monet heistä ja teistä vuosikymmeniä.

Lähteet: Kokoamani 100-vuotishistoriikki 1983 (juhla 30.10.1983). 100-vuotishistoriikkia tehdessäni lähteinä olivat: Atte Hardenin Orimattilan pitäjä -kirja, Yrjö Siivolan koulun 75-vuotishistoriikki, opettaja Hilpi Seppälän muistiinpanoja, koulun arkisto ja henkilöhaastattelut. Lopun ajan olen kokenut itse. Muutaman tarkistuksen tein arkistosta.

NIINIKOSKEN KOULUN VAKINAISET, KOEVUOSILLA OLLEET TAI VÄLIAIKAISET OPETTAJAT 1883 - 2006

I virka (yläluokat) II virka (apuopettaja) III virka (alaluokat)
Rosa Helin 1883-1885 Samuli Miettinen 1903-05 Hulda Heinämäki 1920-25
Serafina Wallenius 1885-1992 Hilpi Seppälä 1905-29 Cecilia Holmström 1925-26
Metsäpelto 1922-23 Anna Klint 1929-31 Siiri Sinivirta 1926-39
Toini Vihervä 1923-27 Aino Ristola-Pärhä 1939-43
Laina Salonen 1927-36 Koulu 2-opettajainen 1931-45 Hilkka Pasila 1943-44
Laura Anttila 1936-37
Arvo Hannula 1937-39
Kauko Ristola 1939-42
Ensio Pärssinen 1942-49 Vieno Härkönen 1945-49 Mirjam Mäkinen 1944-51
Olavi Tuomala 1949-50 Airi Mäkelä 1949-55
Huugo Penttilä 1950 ( 2 kk )
Veikko Kylänpää 1951 kevät Inkeri Hyvönen 1955-56 Hilkka Mäkinen 1951-75
Mauno Saarimäki 1951-56
Juhani Torniainen 1956-57 Rauni Torniainen 1956-68
Terttu Numminen 1957-58
Juhani Torniainen 1958-75 Koulu muuttui 2-opettajaiseksi 1968
Tapio Kiviniemi 1975-2003 Sisko Kiviniemi 1975-2002
Kirsimaria Lahtinen 2003 kevät
Hannu Sarko 2003-04 Terttu Kauranen 2003-05
Pekka Toivainen 2004-05
Terttu Kauranen 2005-06 Jenny Forsell 2005-06

Yhteensä 36 eri henkilöä

Sijaisia on ollut lukuisa joukko vuosien varrella. Tuntiopettajiakin oli vuodesta 2000 alkaen. Muutamat sijaiset ovat olleet pidempään kuin vakinaiset viranhaltijat.

Tiedot vuoteen 1983 saakka tekemästäni koulun 100-vuotishistoriasta

Orimattila 1.6.2006 Tapio Kiviniemi, kyläsihteeri ja Niinikosken koulunjohtaja 1975-2003

NIINIKOSKEN KOULUN JOHTOKUNTIEN PUHEENJOHTAJAT, KEITTÄJÄ-SIIVOOJA- TALONMIEHET - 2006

Puheenjohtajat

Juho Seppälä vanhempi1 v.johtokuntakausi
Aabel Arvela5
Kalle Siivola 3
Juho Seppälä nuorempi 25
Yrjö Siivola 28 nämä vuodet ovat 75 -v. historiikista
Olavi Järvelä 1
Paavo Varjola 1
Yrjö Ahde 5
Aarne Tuomala 4
Paavo Malm 1957-64 8 Tästä eteenpäin Tapio Kiviniemen selvittely
Heimo Mäkelä 1965-75 11
Maija Rajala 1975 (4 kk)
Veikko Kallio 1975-76
Aatu Jääskeläinen 1977-80 4
Jouko Auranen 1981- 31.7.85 kouluneuvosto
Sakari Köylinen 01.08.1985-92 johtokunta uudelleen. kyläjohtokunta 1.1.1989 alkaen
Pekka Auvinen 1993-04 12
Jari Kotaniemi 2005-06? 2 kyläjohtokunta lakkautetaan ja tilalle astuu rekisteröity kyläyhdistys

Yhteensä 18 eri henkilöä

Johtokunnan jäseniä 1959- 81 (100-v. historiikista)

Aarne Tuomala, Paavo Malm, Erkki Varjola, Ville Kylliäinen, Urho Auranen, Uuno Siiskonen, Heimo Mäkelä, Viljo Jantunen, Reino Salo, Kauko Kiviniemi, Inkeri Mannertie, Ilmari Rajala, Aatu Jääskeläinen, Impi Rantanen, Suoma Laurila, Maija Rajala, Raili Ojamaa ja Veikko Kallio

Keittäjiä, siivoojia, talonmiehiä (yhdistelmätoimi)

Jo 1910-luvulla on keitetty ruokaa oppilialle opettajien saunassa ja 1920-luvulta on ollut siivooja.

Olga Malm 1943-45 jakoi maitoa
Ester Ahonen 1945-46 "
Hilja Lilja 1946-47 keitettiin jo ruokaa
Elsa Ruokola 1947-51
Sylvi Lilja 1951-52
Orvokki Saarimäki 1952-53
Helvi Mäkinen 1953-54
Orvokki Saarimäki 1954-55
Kyllikki Karialho 1956
Tyyne Laine 1957-73
Tuulikki Malm 1973-90
Merja Korkiakangas 1990-2006

Yhteensä 11 eri henkilöä

[Jutun loppu]