Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys ry

 

Historia

Putulankulma on ilmeisesti Balttilaisen jääjärven sulaessa ollut vedenkoskematon alue ja asutuksen alkaessa levitä idästä sekä lännestä, se on sijainnut näiden asutusten kohtaamismaastossa (suul. kyläläiset). Putulankulman läpi on kulkenut Hämeen Härkätien haara (Blom, 1989-1990) ja kylän jo 1700 -luvulla toiminnassa ollut kestikievari on ollut tärkeä pysähdyspaikka niin Hämeenlinna-Anianpelto kauppareitin kuin Vanajaveden vesistöltä Vesijärvelle ja Päijänteelle kulkeneen reitin varrella (suul kyläläiset). Kylien alueella on maaperässä savea, mikä on todennäköisesti houkutellut viljelyskelpoisuudellaan viljelemään maata (Rautanen, diplomityö Akkalasta.) Ilmeisesti näiden seikkojen takia Putulankulmalle on syntynyt jo vuosisatoja sitten asukastihentymä.

Putulankulmalla oli 30 luvun lopulla vakituisia asukkaita parisen sataa. Sotien aikana kylissä asui paljon siirtolaisia, joista sodan jälkeen kyliin jäi asumaan 6 perhekuntaa eli noin 35 henkilöä. 1960 -luvulla alueella oli vielä 30 maatilaa, mutta 1970 ja 1980 -lukujen vaihteen elinkeinorakenteen muutoksen takia väkiluku puolittui ja maatiloja on nyt jäljellä . Maalta lähdettiin opiskelemaan ja työpaikkojen perään, mikä kehitys jatkuu edelleen. Vastapainoksi pienenneelle väkiluvulle on kyliin viime vuosina muuttanut uusiakin asukkaita (suull. kyläläiset).

Sodan jälkeen 1950 -luvulta alkaen lopetettiin ja lakkasi vähitellen sekä yhteiskunnan että kyläläisten itse järjestämiä palveluita. Omavaraisuutta ei enää tarvittu entiseen malliin, koska tarjontaa laajempine valikoimineen oli saatavilla muualtakin. Kunnan järjestämiä palveluja oli saatavilla 1970 -luvulle saakka: koulu, pyhäkoulu ja postitoimisto. Viimeinen kylissä toiminut kunnallinen palvelu kirjasto lakkautettiin v. 1988. Kulmakunnalta hävisivät postilaatikot 1980-luvulla. Nykyään kunta järjestää ainoana palvelunaan Putulankulmalle kirkonkylästä edestakaisen kylätaksin kerran viikossa tiistaisin (suull. kyläläiset).

Putulankulmalta löytyivät aiemmin teurastajan, rakentajien, muurarien, sepän, ompelijoiden, myllyjen, kauppojen, huoltoaseman, sahojen, kampaamon, pajan sekä jokapaikan auttajien palvelut. Virkistystoiminnasta pitivät huolta pienviljelijäyhdistys, lukutupayhdistus ja kirjasto, urheiluseura Voima, Nuorisoseura Riento ja raittiusseura.