Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys ry


Kyläsuunnitelma

SISÄLLYSLUETTELO

 

1. Sijainti

2. Historia

3. Maankäyttö

4. Luonnonympäristö

5. Ilmasto

6. Väestö

7. Elinkeinot

8. Palvelut

9. Tiet ja kulkuyhteydet

10. Alueellinen kehittäminen

 

 

PUTULANKULMA

  1. SIJAINTI

Maantieteellinen sijainti Putulankulma sijaitsee Päijät-Hämeen lounaiskulmassa, 1. ja 2. Salpausselän välimaastossa, Hämeenkosken kunnan pohjoisosassa (kts. kartta s. ). Putulankulmalla on raja Lammin, Asikkalan ja Hollolan kuntien kanssa. Naapurikyliä ovat Ronni ja Ylänne Lammilta, Selkämaa Asikkalasta, Laitiala Hollolasta sekä Palomaa ja Etola Hämeenkoskelta.

Toiminnallisesti tiivis ja yhtenäinen Putulankulma muodostuu kolmesta eri kylästä, Hyrkkälästä, Putulasta ja Järvenpäästä (kts. kartta s. ). .

Putulan kokonaispinta-ala on 1551 hehtaaria eli 7,7% Hämeenkosken 200 km2:n pinta-alasta. Kylän pohjoisin piste on 61 ¤07 ja eteläisin 61¤04 pohjoista leveyttä, läntisin kohta on 25¤12 ja itäisin 256¤17 itäistä pituutta. Putulankulman nykyinen keskusta eli suurin asukastihentymä sijaitsee Myllymäellä, Hyrkkälän ja Putulan kylien rajalla.

Etäisyydet Putulankulman keskustasta:

11 km Hämeenkosken keskusta

13 km Lammi

39 km Lahti

111 km Tampere

126 km Helsinki

Asema maakunnassa Putulankulma kuuluu Hämeenkosken kunnan mukana Hämeen lääniin, Päijät-Hämeen maakuntaan, siihen sisältyvään Lahden talousalueeseen sekä näiden rajausten myötä määräytyviin seuraaviin toiminta- ja hallintopiireihin, alue- tms.jakoihin:

Lahden kihlakunta

Lahden kihlakunnan poliisilaitos

Lahden käräjäoikeus

Lahden maistraatti

Lahden oikeusaputoimisto

Hämeenlinnan verotoimisto (1.1.2003 alkaen Lahden verotoimisto

Hämeen TE-keskus

Hämeen tiepiiri

Hämeen maanmittaustoimisto

Päijät-Hämeen maakuntaliitto

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri

Kansaneläkelaitoksen Hollolan toimisto

Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymä

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Päijät-Hämeen perheneuvolan kuntayhtymä

Pääjärven kuntayhtymä

Lahden ja ympäristökuntien kuluttajaneuvonta

Lahden velkaneuvonta

Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä

 

2. HISTORIA

Putulankulma on ilmeisesti Balttilaisen jääjärven sulaessa ollut vedenkoskematon alue ja asutuksen alkaessa levitä idästä sekä lännestä, se on sijainnut näiden asutusten kohtaamismaastossa (suul. kyläläiset). Putulankulman läpi on kulkenut Hämeen Härkätien haara (Blom, 1989-1990) ja kylän jo 1700 –luvulla toiminnassa ollut kestikievari on ollut tärkeä pysähdyspaikka niin Hämeenlinna-Anianpelto kauppareitin kuin Vanajaveden vesistöltä Vesijärvelle ja Päijänteelle kulkeneen reitin varrella (suul kyläläiset). Kylien alueella on maaperässä savea, mikä on todennäköisesti houkutellut viljelyskelpoisuudellaan vljelemään maata (Rautanen, diplomityö Akkalasta. Ilmeisesti näiden seikkojen takia Putulankulmalle on syntynyt jo vuosisatoja sitten asukastihentymä.

 

3. MAANKÄYTTÖ

Metsät ja pellot peittävät suurimman osan Putulankulman pinta-alasta. Suot ja vesistöt jättävt alleen hieman vähemmän maa-alaa. Yksi iso ja kaksi pienempää sorakuoppaa sekä maatilojen suuret pihapiirit vievät suuren osan jäljellejääneestä pinta-alasta. Lisäksi Putulankulman tieverkosto ja kaksi ampumarataa näkyvät alueen maankäytössä (kts. kartta s. 10).

 

4. LUONNONYMPÄRISTÖ

Kallioperä Maankohoaminen Putulassa on keskimäärin 3 mm:iä vuodessa ja maankuoren paksuus on 44-46 km. Alueen pohjois- ja eteläosa ovat kallioperältään gneissiä, jossa on graniittijuovia. Kylän keskiosassa on grano- ja kvartsidioriittia, kun aivan eteläisin kärki taas on graniittia, jonka pinta-alan osuus koko kaillioperästä on pienin. Gneissialueet ovat pinta-alaltaan suurimmat.

Maaperä Pohjamoreeni on valtamaalajina maaperässä. Järvikerrostumia (silttiä ja savea) esiintyy myös jonkin verran. Harjuainesta on luode-kaakko –suuntaisesti mannerjään virtauksen mukaan. Alueen käyttökelpoiset turvavarat ovat pienet. Avokallioita ei ole montaa, mutta todennäköisesti osa niistä on muinaisrantoja, jotka ovat syntyneet Balttian jääjärven jään peräytyessä. Alueella on samassa linjassa kolme isoa siirtolohkaretta: Ikivaha (vaha tarkoittaa isoa lohkaretta (suul. kyläläiset)), Mäyränkivi sekä Napakivi. Kivistä Ikivaha ja Napakivi toimivat edelleen kylien rajojen kulmakivinä (kts. kartta s.11 ja valokuvat s. 14).

Topografia Putulankulman korkein alue on Putulan pohjoisosassa, noin 175 m. Muutenkin kylien pohjoisosa on korkeammalla kuin eteläosa. Matjärven pinta Järvenpäässä on alueen matalin kohta eli 94,4 m merenpinnan yläpuolella. Kulmakunnan jakaa kahtia luode-kaakko –suunnassa Järvenpään harju, 42 ha (Päijät-Hämeen ympäristöinventointi). Se koostuu nykyisin kahdesta jyrkästä harjusta, joiden lailla on suurikokoisia suppia. Harju on jatkunut pohjoisemmaksikin, mutta siellä siitä on enää jäljellä sorakuoppa (kts. valokuva s.15). Peltojen, soiden, jokien ja purojen välit ovat yleensä kumpuilevaa harjumaista maastoa, missä jyrkkiä kallioita ja jyrkänteitä on vain harvassa.

Vesistöt Putulankulma sijaitsee järvi-Suomessa ja mikä näkyy alueen järvien, soiden, purojen ja jokien määrässä. Alueelta on myös löydetty bifurkaatioilmiö, jolloin puron vesi virtaa samasta kohdasta eri suuntiin: Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöön (suul. kyläläiset). Järvenpään harju jakaa purojen virtaukset läntiseen Pääjärveen ja itäiseen Matjärveen. Pääjärvi sijaitsee alueen lounaisnurkassa ja kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Sen korkeus merenpinnasta on 102,9 m. Vaikka järvi on syntynyt kallioperän murtumalaaksoon ja on näin ollen syvä (Hollolan seudun ympäristörakenne), on sen Putulankulmaan kuuluvan lahden, Rantalanlahden syvyys vain 2,5 m. Lahti on soistunut ja rehevöitynyt, koska loma-asutukset, metsien ojitukset ja maatalous ovat nostaneet humus- ja fosforipitoisuuksia. Silti Pääjärven kuormitus on vähäistä (erityissuojelua vaativat vesistöt s. 158-159) ja järven happipitoisuus on hyvä. Järveä säännöstellään ja sen pintaa lasketaan (Pääjärven ympäristösuunnitelma). Hyrkkälän jakokunnalla on kalavesioikeudet kylän vesialueelle, joka rajoittuu Pieneen Lylysaareen.

Rantalanlahteen laskee seudun vuolain virta, joka saa alkunsa Lammin puolella Isojokena, virtaa Putulankulman keskustan läpi kolmessa koskessa Arro- (-a) jokena ja laskee Pääjärveen Mustajokena (kts. kartta s. 11 ja valokuva s. 15). Pienempi Vähäjoki sekä monet vielä pienemmät purot yhtyvät Mustajokeen sen virratessa alueen halki. Mustajoen virtaama vaihtelee paljon vuodenaikojen mukaan: syksyisin sen on lähes kuivunut (suul. kyläläiset), maaliskuussa virtaama on 80-180 l/s ja huhtikuun puolessa välissä 4.000-6.000 l/s (Pääjärven ympäristösuunnitelma). Joen vesi on tummaa suoperäisyydestään johtuen.

Putulankulman itärajalla Järvenpään kylän ulkorajalla oleva Matjärvi on suurimmaksi osaksi naapurikylän, Asikkalan Selkämaan kylän puolella (kts. kartta s. 11). Järven pinta-ala on 94,4 m:n korkeudessa ja sen ranta on soistunutta avomaata. Matjärvi kuuluu Vesijärven valuma-alueeseen. Putulankulman ja Selkämaan rajana virtaava Rajaoja sekä yksi suurempi puro laskevat järven Järvenpään kylän puoleiseen päätyyn.

Soita ja ohutturpeista maata on kylässä paljon. Suurin soista on Järvilähteensuo, josta vesi virtaa Mustajokeen. Suo on rämettä, jolla kasvaa harvakseltaa männikköä ja kaislikkoa. Lähes kaikki alueen suot ovat tätä tyyppiä. Vain Matjärven soistuva ranta ja kylien eteläisimmässä kärjessä olevat suot ovat lehtipuita kasvavaa korpea. Mustajoen ja Rantalanlahden välissä on maaperässä liejua ja turvetta, joka on kasvualustana lehtomaiselle korvelle. Metsäalasta on rämettä yhteensä 5,8 % ja korpea 1 % (alueellinen suunnitelma vv:lle 1994 – 2003). Kulmakunnan lähes kaikki suot ovat ojitettu, mutta ojat ovat menneet tukkoon ja niitä ei aukaista uudelleen, joten suot pääsevät takaisin luonnomukaiseen tilaansa (suul. kyläläiset).

Kylä ei ole pohjavesialueella, mutta lähteitä alueella on runsaasti, esim. Elämänlähde. Kaivo- ja pohjavesien pH on 6,4. Kyläläiset ovat yleensä löytäneet helposti vettä noin viiden metrin syvyydestä. Ainoastaan joiltakin harjuilta ei vettä kaivoja varten ole löytynyt. Osa kaivoista on tehty lähteisiin. Tienoon vesi on hyvälaatuista ja hyvänmakuista (suul. kyläläiset).

Kasvillisuus Putulankulma sijaitsee boleaarisella kasvuvyöhykkeellä, jossa termisen kasvukauden pituus on noin 170 vrk. Pituus on kohoamassa ilmaston lämpenemisen myötä. Kylässä ei ole karukkoa eikä kuivia kankaita, vaan metsistä on 0,3 % kuivahkoa kangasta, 16,8% tuoretta kangasta, 74,7% lehtomaista kangasta sekä 1,3% lehtoa. Puustosta siemenpuuta on 0,3%, taimikoita 17,6%, kasvatusmetsiköitä 62,6% ja uudistuskypsiä metsiköitä 16,5%. Suojuspuumetsiköitä on 1,8% ja vajaatuottoisia metsiköitä 0,1%. Puista 72% on 11-70 vuotiaita (alueellinen suunnitelma vv:lle 1994-2003).

Mustikkatyypin kuusimetsissä on aluskasvillisuus rehevää, pääasiassa mustikkaa. Mäntyistä kuivahkoa kangasta kanervineen ja jäkälineen on lähinnä vain kallioiden päällä. Peltojen keskellä ja reunamilla sekä Pääjärven rannassa purojen varsilla ja mäkien rinteillä kasvaa koivujen, haapojen, leppien, lehmusten ja pähkinäpensaiden muodostamaa lehtotyyppistä metsää. Lehdoissa elää harvinaisia hyönteisiä ja se on yksi syy niiden varjelemisen tarpeellisuuteen (Pääjärven ympäristösuunnitelma). Putulassa, noin 1,5 km kylän keskustasta koilliseen, kasvaa puhdas pähkinistö. Metsissä kasvaa entisten asutusten merkkeinä villejä viinimarjoja ja omenapuita (suull. kyläläiset).

Hyrkkälässä päätien varrella on 2,5 ha:n arvokas hakamaa, josta 20% on niittyä ja 80% hakamaata. Siellä kasvaa vanhoja haapoja ja koivuja sekä niittykasvillisuutta. Entisellä kylväniityllä kasvaa nykyisin voikukkia ja nokkosia. Hakamaalla laiduntaa lampaita, mikä on parempi vaihtoehto sen säilyvyydelle kuin viljely (Perinnemaisemien inventointilomake).

Rantalanlahden pohjoispuolella esiintyy myös niittykasvillisuutta ja lahden kasvillisuus on nuottaruohotyyppiä (yleensä rantoja reunustaa pullosara- ja järvikortevyöhyke). Nuottaruohoista 20,5% on ilmaversoisia, 3,2% kelluslehtisiä ja 72,8 % pohjalehtisiä. Kelluslehtisistä yleisimpiä ovat pohjanlumme, vesitatar sekä määrältään vähentynyt ulpukka. Vesirutto, haarapalpakko, ratamosarpio, leveäosmankäämi sekä ahvenvita ovat pohjalehtisistä tavatuimmat. Lisäksi vedessä esiintyy huomattavan paljon pohjaruusukekasveja. Lahti on rehevöitynyt karjatalouden ja asukkaiden jätevesien sekä pelloista veteen karkaamien ravinteiden takia (Päijät-Hämeen lintuvesien inventointi 1993).

Putulankulmalla tavattavia suojeltavia kasveja ovat näsiä, sini- ja valkovuokko sekä Järvilähteensuolla sykeröpiippu, letto- ja röyhysara (suull. kyläläiset).

Eläimistö Putulankulmalla elää ja lisääntyy paljon riistaeläimiä: hirviä, jäniksiä ja valkohäntäpeuroja, jotka ovat vähentyneet talviruokinnasta huolimatta. Petoeläimistä kettu, minkki, näätä, supikoira ja ilves ovat yleisiä. Lisäksi alueella tavataan mäyriä, piisameita, lepakoita sekä Mustajoessa eläviä saukkoja. Rikkoutumattomat metsät ovat näille kaikille eläimille tärkeitä (Pääjärven ympäristösuunnitelma).

Pääjärvessä elää jääkaudelta peräisin olevia reliktiäyriäisiä (erityissuojelua vaativat vesistöt s. 158-159). Järveen on istutettu lahnoja, siikoja, kuhia ja järvitaimenia v. 19 .Rantalanlahdessa kutevat hauki, särki, ahven, made, salakka ja lahna. Aiemmin lahtea käyttivät kutupaikkoinaan myös arvokalat, mutta järven säännöstely ja lasku nostivat osan kutua rannalle, mikä ranta-asutuksen ohella häiritsi kalojen lisääntymistä. Rantalanlahdella pesivät mustakurkku-uikku, nokikana sekä pikkulokki ja elinalueinaan lahtea käyttävät pikku-uikku, telkkä ja isokoskelo. Syksyisin Pääjärvi on laulujoutsenten levähdyspaikka. Järven rantaniityillä pesii luhtahuitti ja sen rantatapensaikossa pyrstötiainen. Metsissä elävät metso, teeri ja pyy (Pääjärven ympäristösuunnitelma).

Luonnon hyväksikäyttö Aiemmin metsää käytettiin polttopuuksi, rakentamiseen sekä harjanvarsien tekemiseen. 1960 –luvulla metsiä jouduttiin uudistamaan rajumyrsky Mairen (v. 1961) jälkeen, mutta nykyään metsiä myydään lähinnä vain harvennushakkuiksi. Alueella pitäisi suorittaa lisäksi jonkin verran yleispuu-, kaistale-, avo-, suojuspuu- ja siemenpuuhakkuuta (Alueellinen suunnitelma vuosille 1994-2003).

Vapunkallion (kts. kartta s. ) kiveä on hyödynnetty rakennusten kivijalkoihin ja perustuksiin, mikä näkyy kallion profiilissa. Päätien varrella olevan harjun sora-ainesta alettiin käyttää v. 198 tien perusparannuksen materiaaliksi. Harjuun syntynyttä aukkoa maisemoitiin mäntyistutuksin (kts. valokuva s. ). Harjuaineksen hyväksikäyttö näkyy monissa pienemmissä omaan tarpeeseen tehdyissä sorakuopissa. Lähteiden vettä on hyödynnetty rakentamalla kaivoja. Putulankulman järvissä ei harrasteta uintia, mutta ne tunnetaan hyviksi kalavesiksi. Uimapaikkoina on käytetty Mustajoen suvantoja.

Metsissä on polkuja ja niihin tehdään talvisin latuja virkistyskäyttöön. Marjoja, kuten muurainta ja pähkinöitä poimittiin aiemmin runsaasti. Nykyään keräilyn kohteena ovat marjat ja sienet. Mustajoesta pyydettiin aiemmin jokirapuja, kunnes rapurutto tuhosi kannan -luvulla. Mehiläisten hoitamisella on ollut Putulassa pitkät perinteet. Vuonna 2000 kaksi viimeistä mehiläistenhoitajaa lopetti toimintansa, kun … Mustajoessa on ollut 1900 –luvun alussa 3 myllyä, joista on enää joitakin rakenteita jäljellä. Alueella olleilla parilla tuulimyllyllä on aikanaan tuotettu energiaa ja nostettu vettä kaivosta.

Luonnon yleinen kunto Putulankulman luonnosssa tavataan vielä harvinaisia kasveja ja alueen vedet ovat liki saastumattomat. Metsissä on todettu ilmansaasteiden aiheuttamaa harsoontumista (suull. kyläläiset).

Erikoiskohteet Varsinaisia luonnonsuojelukohteita ei Putulankulmalla ole (Päijät-Hämeen ympäristöinventoinnit), mutta Pääjärvi on nimetty erityissuojelua vaativaksi vesistöksi, Hyrkkälän hakamaa on perinnemaata ja Kevarin pähkinistö on … Alueella on myös kivikautinen muinaismuisto Mustajoen rannan pellolla (Päijät-Hämeen ympäristöinventoinnit) sekä uhrikivi (suull. kyläläiset).

 

5. ILMASTO Katso taulukko s.

 

6. VÄESTÖ

Putulankulmalla oli 30 luvun lopulla vakituisia asukkaita parisen sataa. Sotien aikana kylissä asui paljon siirtolaisia, joista sodan jälkeen kyliin jäi asumaan 6 perhekuntaa eli noin 35 henkilöä. 1960 –luvulla alueella oli vielä 30 maatilaa, mutta 1970 ja 1980 –lukujen vaihteen elinkeinorakenteen muutoksen takia väkiluku puolittui ja maatiloja on nyt jäljellä .

Maalta lähdettiin opiskelemaan ja työpaikkojen perään, mikä kehitys jatkuu edelleen. Vastapainoksi pienenneelle väkiluvulle on kyliin viime vuosina muuttanut uusiakin asukkaita (suull. kyläläiset).

Vakituiset asukkaat Vuoden 2001 alussa Hämeenkosken kunnassa oli 2214 asukasta, joista 79 henkilöä (3,6 %) asui kylien alueella. Asukkaista 44 asui Hyrkkälässä, 23 Putulassa ja 12 Järvenpäässä. Tiheintä asutus on edelleen isojen teiden risteyksessä, Myllymäellä lähiympäristöineen, minne asutus jo vanhastaan keskittyi myllyjen liepeille. Toinen aiemmista kulmakunnan asutustihentymistä sijaitsi runsaan kilometrin päässä toimineen kievarin ympäriössä, missä entisistä vilkkaista ajoista muistuttaa enää tieristeyksellä säilynyt Raitti –nimitys.

Järvenpään ja Hyrkkälän kylien asutustihentymät ovat sijoittuneet soiden, järvien ja harjujen väliin, sinne missä on ollut tilaa viljellä maata. Hyrkkälän keskustassa sijaitsee 2 kesäasuntoa ja 2 talviasuttavaa taloa. Väestötiheys on Putulankulmalla 5 hlöä/km2.

Putulankulman asukkaiden ikärakennetta kuvaavasta ikäpyramidista (kts. s. ) voi havaita, että väestö on ikääntymässä ja vähenemässä. Vertailtaessa eri ikäryhmien prosenttiosuuksia väestön lukumäärästä koko kunnassa ja Putulankulmalla huomataan, että eläkeläisten osuus on kylissä huomattavasti suurempi (kts. diagrammi s. ). Huolimatta vähenevästä ikäpyramidista on kylä ollut esim. vuonna 199 muutovoittoinen, sillä tuolloin kylään muutti 4 uutta asukasta eikä yksikään muuttanut pois. Kulmakunnalle houkuttelevat sen rauha, luonnonläheisyys ja viihtyvyys. Asukkaat viihtyvät kylissään, sillä kaikki tuntevat toisensa, naapuriapu on lähellä ja päivittäiset tavarat saadaan hankittua suhteellisen vähällä vaivalla. Laajempia palveluita jaksetaan hakea kauempaakin (suull. kyläläiset).

Kesäasukkaat Vanhoissa maalaistaloissa, piharakennuksissa sekä mummonmökeissä talviasumusten keskellä on vuosittain ollut kesäasukkaita yli kulmakunnan talviasukkaiden lukumäärän. Kesäasukkaat viettävät lähes koko kesän vuokraamillaan mökeillä ja muutamat heistä ovat ovat ihastuneet kylän idyllisyyteen jopa niin, että Putulankulma on saanut heistä lähes vakituisia asukkaita (suull. kyläläiset).

 

7. Elinkeinot

Kylien 26:stä työikäisestä asukkaasta 8 ( 31 %) on maanviljelijöitä, 4 (15 %) on maanviljelijöitä toisen toimen ohella, 12 ( 46 %) palkansaajia ja 2 ( 8 %) yrittäjiä. Maanviljelykseen alueella on hyvät edellytykset, sillä kasvualusta on hyvää multa- tai hiekkamultamaata. Pellot ovat viljelyksessä, mutta enenevässä määrin vuokraamiseen perustuen.

Soita on myös ojitettu pelloiksi, mutta nämä alueet ovat hallanarkoja ja niiden maa köyhtyy nopeasti. Myös hukkakaura ja juolavehnä aiheuttavat ongelmia. Alueella ei ole luomuviljelijöitä. Maanviljelijät viljelevät lähinnä ohraa ja vehnää ja vähemmän kauraa ja rypsiä. Sikoja pidetään lla, lehmiä llä, hevosia lla ja lampaita yhdellä maatilalla. Mansikkaan. viinimarjoihin ja vadelmiin on erikoistunut kaksi tilaa.

Maanviljelyn oheiselinkeinot ja yrittäjyys tuottavat kylillä mm. kesäkauppapalveluja, sahauspalveluja, pito- ja orkesteripalveluja, arkkitehtitoimistopalveluja, kuljetuspalveluja, veneenrakennusta ja kaivourakointia. Putulankulmalta käydään töissä Hämeenkosken kirkonkylässä, Lammilla, (suull. kyläläiset).

Työttömyyttä Putulankulmalla ei tunneta, vaan asukkaille löytyy aina tarvittaessa jokin toimi, kun Hämeenkosken työttömyysprosentti oli alkuvuonna 2002. Toimeentulotaso kulmakunnalla on koulutustasoon nähden hyvä. Rakennemuutoksesta on selvitty uusien ideoiden avulla, eikä esim. kaikkia metsiä ole tarvinnutut myydä (suull. kyläläiset).

 

8. Palvelut

Sodan jälkeen 1950 –luvulta alkaen lopetettiin ja lakkasi vähitellen sekä yhteiskunnan että kyläläisten itse järjestämiä palveluita. Omavaraisuutta ei enää tarvittu entiseen malliin, koska tarjontaa laajempine valikoimineen oli saatavilla muualtakin. Kunnan järjestämiä palveluja oli saatavilla 1970 –luvulle saakka: koulu, pyhäkoulu ja postitoimisto. Viimeinen kylissä toiminut kunnallinen palvelu kirjasto lakkautettiin v. 1988. Kulmakunnalta hävisivät postilaatikot 1980-luvulla. Nykyään kunta järjestää ainoana palvelunaan Putulankulmalle kirkonkylästä edestakaisen kylätaksin kerran viikossa tiistaisin (suull. kyläläiset).

Putulankulmalta löytyivät aiemmin teurastajan, rakentajien, muurarien, sepän, ompelijoiden, myllyjen, kauppojen, huoltoaseman, sahojen, kampaamon, pajan sekä jokapaikan auttajien palvelut. Virkistystoiminnasta pitivät huolta pienviljelijäyhdistys, lukutupayhdistus ja kirjasto, urheiluseura Voima, Nuorisoseura Riento ja raittiusseura. Kirjaston lakkauttaminen 1980 –luvun lopulla sai kyläläiset perustamaan kirjasto- ja kotiseutuyhdistyksen, joka pitää kirjastoaan auki ympäri vuoden tiistaisin klo 18-20. Kirjasto toimii kirjojen lainauspisteenä ja ainoana kulmakunnan yhteisenä kyläläisten tapaamispaikkana.

Kulmakunnalla käy enää yksi kauppa-auto kerran viikossa. Jokapäiväiset tavarat haetaan Hämeenkosken tai Lammin keskustasta tai ostos- tai työmatkojen yhteydessä kaupungista. Kesällä kylässä toimii marjatilan yhteydessä kahvio ja kesäkauppa, missä myydään jauhoja,. mehuja, leivonnaisia jne. (suul. kyläläiset).

Hämeenkosken keskustasta saatavia palveluita ovat mm.: seurakunnan ja kunnantalon palvelut, ravintola, taksi- ja linja-autoasema, posti, pankit, ruokakaupat, apteekki, terveyskeskus, erilaisia liikuntapalvelut sekä muita "mukavuuspalvelut" (Hämeenkosken kuntaesite). Kaupungeista saatavien palvelujen tarjoajana Lahti on lähinnä ja useimmiten käyntikohteena.

Joitakin nykyisiä ja entisiä kyläläisiä osallistuu Hämeenkosken Taideyhdistyksen toimintaan ja valokuvauskerhoon. Myös VPK:n toimintaan osallistutaan aktiivisesti (suul. kyläläiset).

Hämeenkosken kunnan lautakuntien palveluita on putulankulmalaisten käytössä seuraavasti:

  • edunvalvontapalvelut

  • maaseutulautakunta (lomitustointa sekä oman alan virike- ja koulutustilaisuuksien palveluita käytetään jonkin verran)

  • sivistyslautakunta

  • - Kirkonkylän ala-asteella oppilasta, Lammin yläasteella oppilasta ja lukiossa oppilasta.

    Ammattikouluissa käy oppilasta.

    -Kirkonkylän Hollolan kansalaisopiston liikunta-, puutyö ja kielikursseille osallistuu henkilöä.

    -Kirkonkylän kirjastoa ahkerammin kyläläiset käyttävät omaa kirjastoaan.

    Kylän koulua käyvät lapset osallistuvat eniten kirkonkylän uheilukouluihin ja kerhoihin.

  • tekninen lautakunta

  • Kulmakunnan asukkailla on omat kaivonsa ja viemärinsä, jotka hoidetaan itse tai muiden talouksien kanssa yhteistyössä. Tarvittaessa apua saa kunnalta.

  • ympäristölautakunta

  • sosiaalilautakunta

  • Kylistä on lasta kunnan perhepäivähoidossa.

    Yleensä palveluita käyttää 2-5 henkilöä vuodessa.

    (Hämeenkosken kunnan kunnalliskertomus 2001, suul. kyläläiset)

     

    9. Tiet ja kulkuyhteydet

    Putulankulman halki kulkee kaksi asfaltoitua, kaksikaistaista tietä. Lammilta lännestä tuleva tie (2-luokantie no 317) on päätie, joka yhdistää valtatie 12:n ja valtatie 24:n. Tie on tämän vuoksi vilkkaasti liikennöity, varsinkin tukkirekkaliikenne on runsasta. Tietä oijottiin 1990-luvun alussa. Tie on ollut aikoinaan jatkoa Hämeen härkätielle ja kylän keskustassa on säilynyt pätkä keskiaikaisperäistä kylätietä osana Myllytietä ja Kevarintietä.

    Etelästä Hämeenkosken kirkonkylästä tulee toinen asfaltoitu tie (3-luokka no 3171), joka yhtyy päätiehen Putulankulman keskustassa Myllymäellä. Muu paikallistiestö on aikojen saatossa polkujen päälle muodostuneita yksityisiä hiekkateitä, jotka puikkelehtivat soiden ja harjujen väleissä ylittäen monia puroja. Haja-asutusalueiden osoitteisto edellytti asuttujen alueiden tiestön nimeämistä 1990 –luvun alussa. Putulankulmalla asukkaat osallistuivat itse aktiivisesti teittensä nimeämiseen. Teiden nimiin onkin taltioitu paljon vanhaa, lähes unohtunutta paikannimistöä.

    Yleisten teiden (kts. kartta s. ) kunnossapidosta huolehtii yksityinen yrittäjä valtion maksaessa kulut. Yksityisistä teistä asukkaat pitävät itse huolen (suul. kyläläiset).

    Päätien varrella Putulankulmalla on 4-5 linja-autopysäkkiä, joilla pysähtyy kahdesti päivässä liikennöivä koululaisauto ja Lammi-Vääksy väliä kahdesti päivässä ajava vakiovuoroauto. Liikennöitsijöinä toimivat Pekolan liikenne ja Ventoniemen liikenne. Putulasta Hämeenkoskelle pääsee tiistaisin kunnan järjestämällä asiointitaksilla, jonka käytöstä asiakkaat maksavat vain linja-automaksun. Kirkonkylästä liikennöi Lahteen 8 kertaa päivässä vakiovuorolinja-auto. Lisäksi valtatie 12:n varresta pääsee kymmenillä vuoroilla Lahden, Hämeenlinnan sekä Tampereen suuntaan. Lähes kaikilla kyläläisillä on käytettävissään henkilöauto ja "kimppakyytejä" käytetään tilaisuuden tullen, koska yleisiä kulkuneuvoihin ei voi turvautua (suul. kyläläiset).

    Lähin rautatieasema sijaitsee Lahdessa (41 km), Hämeenlinnaan on 50 km. Paikallisjunat pysähtyvät lähimmillään Kärkölän Järvelässä 30 km:n päässä. Lentokentät Tampereella ja Helsinki-Vantaalla ovat Putulankulmaa yhtä lähellä, runsaan 100 km:n päässä.

    Kulmakunnan asukkaat tilaavat Lahdessa ilmestyvää Etelä-Suomen Sanomat –lehteä sekä lammilaista Keski-Häme –lehteä. Ilmaisjakeluna koko Hämeenkosken alueelle leviää hollolalainen Hollolan Sanomat. Putulankulman oma lehti Putulankulman Uutiset ilmestyy kerran vuodessa (kts. liite 1)

    Puhelinosakkeen omistavat lähes kaikki vakituiset asukkaat ja kesäasukkaat. Suurimmalla osalla kylien asukkaista käsipuhelin, useilla perheillä on kotitietokone internet -liittymineen, muutamalla kyläläisellä on kaapeli-TV, faksilaite jne. (suul. kyläläiset).

     

    10. Alueen kehittäminen

    Hämeenkosken kunta on keskittynyt suunnitelmissaan kirkonkylän taajaman kehittämiseen ja palvelujen ylläpitämiseen. Päijät-Hämeen maakuntaliiton v 199 vahvistetun seutukaavan kartalla ei ole merkintää kylien olemassaolosta, vaan ainoastaan kunnan keskustaajama on arvioitu kehityskelpoiseksi.

    Hämeenkosken kunnan ja Päijät-Hämeen maakuntaliiton suhtautuminen kylien olemassaoloon ja kylätoiminnan kehittämiseen on muuttunut 80 –luvun jälkeen myönteisemmäksi.

    Maakuntaan perustettiin v. 1996 Päijät-Hämeen kylät ry kylätoiminnan edunvalvontajärjestöksi eli auttamaan kyliä löytämään kehittymismahdollisuuksiaan sekä innostaamaan kyliä yhteistoimintaan.

    Putulankulma on ollut aktiivisesti yhdessä toimiva kyläkunta jo vuosikymmeniä ja on nyt innolla mukana kylien yhteistoiminnassa. Kylätoiminnan myötä ovat syntyneet kyläsuunnitelma v. 2002, jolloin myös hyväksyttiin hanke oman kylätalon saamiseksi Kevarin entiseen navettarakennukseen.

    Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistyksestä on muodostunut Putulankulman kylien sisäisen vireyden kokoaja ja ylläpitäjä. Yhdistys on kerännyt toimintansa aikana myös kirjallista ja kuvallista historiallista aineistoa kylistä. Materiaalista on mahdollisuus työstää tulevaisuudessa Putulankulman vaiheista kertova kylähistoria.

    Luonnossa tulisi pyrkiä suurien metsäalueiden ja lehtojen säilyttämiseen sekä suo-ojituksen välttämiseen (Pääjärven ympäristösuunnitelma). Metsissä pitäisi suorittaa raivausta, äestystä-laikutusta, kuusien ja koivujen istutusta, täydennysistutusta, heinän ja vesakon torjuntaa sekä melko suurella pinta-alalla taimikon hoitoa (Alueellinen suunnitelma vv:lle 1994-2003).

    Lähdeveden pullotus, tehokkaampi kalastus, marjastus ja pähkinöiden talteen kerääminen voisivat olla hyviä luonnon hyväksikäytön muotoja. Kyläläiset ovat kokeilleet kylänsä "markkinointia" mökkien rakentamisella ja vuokraamisella ulkopaikkakuntalaisille, mikä onkin tuonut uusia kesä- ja talviasukkaita kylään (suul kyläläiset).

    Ehkäpä tämä mökkien rakentaminen on tie kyläkunnan idyllisyyden ja persoonallisuuden säilymiseen. Tätä toivon nähtyäni Putulankulman kumpuilevan maiseman ja siihen sulautuvat, omaa tarinaansa kertovat rakennukset.

     

     

     

    LÄHTEET

    Kirjalliset lähteet:

    - Alueellinen suunnitelma vv. 1994-2003. –Itä-Hämeen metsäliitto

    - Blom T. Tulin pitkin Turuntietä Hämeenlinnan Härkätietä. –Invalidiliiton artikkelisarja, v.1989

    - Erityissuojelua vaativat vesistöt. – Vesistöjen erityissuojelutyörymä

    - Hämeenkoski –esite: Paasikivenpitäjä. –Lahden Kirjapaino ja Sanomalehti Oy, LahtiPrint

    - Hämeenkoski. Hämeenkosken kunnan kunnalliskertomus 2001

    - Hämeenkoski. Hämeenkosken kunnn talousarvio v. 2001 ja kuntasuunnitelma v

    - Perinnemaisemien inventointilomake. –Vesi- ja ympäristöhallitus, luonnonsuojeluyksikkö

    - Putulankulman Uutiset. Kesä 2001. –Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys

    - Päijät-Hämeen lintuvesiinventointi 1993

    - Päijät-Hämeen ympäristöinventoinnit.-Päijät-Hämeen maakuntaliitto

    - Pääjärven ympäristösuunnitelma

    - Rautanen Annu. Diplomityö Akkalasta v.

    - Sade- ja lumihavainnot 1989.- Suomen meteorologinen vuosikirja, nide 89, osa 2

    Kuvalähde:

    - Erat E. Ekologia, ihminen ympäristö. –Jyväskylä 1994

     

     

     

    Suulliset lähteet:

    - Hämeenkosken kunnansihteeri Vaula Ruuska

    - Kyläläiset:

    Hyrkkälä: Kauppila Sirkku, osastoapulainen (eläk)

    Räsänen Lahja, osastoapulainen (eläk.)

    Viherä Martti, vaneeraaja (eläk.)

    Järvenpää:Vikman Eero, maanviljelijä, yrittäjä, muusikko

    Vikman Rauni, emäntä, sihteeri

    Putula: Elo Heikki, maanviljelijä (eläk.)

    Kiljunen Vilho, maanviljelijä (eläk.)

    Tulonen Annu, arkkitehti

    Tulonen Ria, lakimies, mv

    Tulonen Risto, arkkitehti, mv.

    - Lammin biologinen asema

    - Lisäksi lähteinä on karttoja

    Kyläsuunnitelma

    ETUSIVU