PUTULANKULMAN PUHEET JA TEOT -kyläsuunnitelma

Hyrkkälän, Järvenpään ja Putulan

kylien tulevaisuus 2002…2005….2012

Taustaa tavoitteille

Hämeenkosken Putulankulman vahvuuksia ja tulevaisuuden toiveita on pohdittu porukalla kerran jos toisenkin. Vuonna 1998 Sydän-Hämeen LEADER kannusti kyliä omatoimiseen kylien kehittämiseen ja tulevaisuusverstas pidettiin Putulassakin. Arvokkaimpina asioina tuolloin pidettiin luontoa, kyläkirjastoa, Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistystä, kylälle muuttavia lapsiperheitä ja liikenteellistä sijaintia. Monipuolinen elinkeinorakenne ja historian arvostus koettiin myös positiivisena.

Ongelmien listalle kertyivät selkeimpinä palvelujen puute, väen väheneminen ja vanheneminen sekä kunnan välinpitämättömyys kyliä kohtaan. Tuttuja ongelmia kylälle kuin kylälle Suomen maaseudulla. Tavoitteita aseteltiin siitä huolimatta reippaasti ja toiveikkaasti. Suurimman kannatuksen saivat tuolloin kylätalo, jäte- ja kierrätyspiste sekä kyläkioski. Seuraavina padon kunnostus ja uimapaikka, kylähistorian kerääminen ja tunnetuksi tekeminen sekä matkailijoiden ja lomalaisten saaminen kylää vilkastuttamaan. Ehdotettiinpa jopa Putulan julistautumista itsenäiseksi kunnaksi.

Sillä eräät ajatukset jäivät itämään, mutta jotain alkoi myös tapahtua. Putulan kylä ja kirjasto ovat nykyään kunnankin ylpeys. Tuloiselan marjatila perusti kyläläisten toivoman kyläkioskin ja vähän enemmänkin. Hämeenkosken taideyhdistyksen vuosittainen taidenäyttely Kevarin galleriassa on vakiinnuttanut paikkansa ja laajentunut monialaisiksi taideviikoiksi. Kirjasto on saanut valtakunnallistakin tunnustusta.

Vuosituhat vaihtui toiseksi ja tulevaisuusverstaan ajatukset ovat nyt saaneet jatkoa kyläsuunnittelun muodossa. Mielipiteitä kartoitettiin aiempaa kattavammin ja jokaisella kylän asukkaalla oli mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä Putulankulmasta. Aloituskokouksessa ? kyläläistä tuumi kylän vahvuuksia, heikkouksia ja tulevaisuuden kuvia. Joka kotiin jaettiin myös tiedote ja mielipidekysely, jonka vastausten yhteenveto on liitteenä.

Saaduista ajatuksista alettiin työstää kyläsuunnitelmaa pala palalta valmiimmaksi ja puheet alkoivat muuttua teoiksi jokivarren raivaustalkoilla. Talven aikana kuulosteltiin mitkä ajatukset koetaan yhteisesti tärkeiksi. Yksitoista asukasta/ruokakuntaa (kuusi vakituista, neljä kesäasukasta ja yksi opiskelija/tuleva paluumuuttaja) antoi kirjallista palautetta ajatusten toteutuskelpoisuudesta. Lisäksi kokoonnuttiin kirjastolla useamman kerran asian äärelle. Tämä kyläsuunnitelma kertoo arvostetuimmat ja kannatettavimmat asiat. Kriittinenkin palaute on kirjattu. Epärealistisiksi koettujakaan ajatuksia ei ole unohdettu, säilyypä tulevaisuuteen mitä kaikkea on ideoitu. Pidettiinhän kirjaston perustamistakin aikanaan mahdottomana ajatuksena, eikä monikaan tainnut aikanaan uskoa että toive kioskista/kesäkaupasta toteutuisi. Ja molemmat saatiin!

Tärkeimmiksi koettujen asioiden eteen tehdään yhdessä töitä, muutetaan ne puheista teoiksi ja todeksi. Siinä meille haastetta ja yhteinen hiili puhallettavaksi!

Lämmin kiitos!

Meille kaikille Hyrkkälän, Järvenpään ja Putulan kesä- ja vakiasukkaille aktiivisuudesta, kyläkokouksissa olleiden osanottajalista liitteenä.

Päijät-Hämeen kylät ry:lle ja Leppäsen Elinalle projektin vetämisestä

Hämeenkosken kunnalle rahoituksen kuntaosuudesta

Päijät Hämeen kylät ry:n kyläsuunnitteluprojektille

Anna-Maijalle ja Lassille kuvituksesta

Liisalle ja Eevalle runoista

Nellille hyvästä pohjatyöstä

Sisällysluettelo

Putulankulman kuvaus

Sijainti

Historia

Väestö

Elinkeinot

Palvelut

Alueen kehittäminen

Vahvuudet ja heikkoudet

Tulevaisuuden toiveita

3.1 Elinkeinot

3.2 Palvelut

3.3 Liikenneturvallisuus

3.4 Kyläkulttuuri

3.5 Virkistys ja vapaa-aika

3.6 Kylämaisema

Puheista teoiksi 2002-2005

4.1 Kylätalohanke

4.2 Maisematalkoot

4.3 Uimapaikka ja venevalkama

4.4 Jätehuolto

4.5 Liikenneturvallisuus

4.6 Vuokrattavat mökit

Tonttipankki

Tiedotus

Suunnitelmien toteuttaminen

1. PUTULANKULMA

ESIPUHE PUTULANKULMAN KUVAUKSELLE

Nelli Petänen, Lahden Salpausselän lukion 2. luokan oppilas laati v. 1995 maantiedon syventävän kurssin oppilastyönään ansiokkaan 16 –sivuisen selvityksen Putulankulman kolmesta kylästä Putulasta, Hyrkkälästä ja Järvenpäästä.

Tutkielmassaan Nelli Petänen esitteli mm. kylien sijaintia, historiaa, luontoa, asukkaita, elinkeinoja, palveluita ja alueen kehittämistä. Tietoja esitykseensä hän hankki eri viranomaisilta, kirjallisista lähteistä sekä henkilöhaastatteluista. Tutkielmansa liitteiksi hän laati karttoja ja diagrammeja sekä otti valokuvia.

Nelli Petäsen laatima tutkielma Putulankulman kylistä on tekijän luvalla kokonaisuudessaan päivitetty v. 2001 tiedoilla. "Nellin työn" nimellä tuntemaamme kirjoitukseen lähdeluetteloineen on mahdollista tutustua Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistyksen kirjastossa, mistä sen voi myös edullisesti hankkia omakseen. Seuraava 4 –sivuinen kooste on lyhennetty versio hänen tutkielmastaan.

1.1 Sijainti

Maantieteellinen sijainti

Putulankulma sijaitsee Päijät-Hämeen lounaiskulmassa, 1. ja 2. Salpausselän

välimaastossa, Hämeenkosken kunnan pohjoisosassa. Putulankulmalla on raja

Lammin, Asikkalan ja Hollolan kuntien kanssa. Naapurikyliä ovat Ronni ja Ylänne

Lammilta, Selkämaa Asikkalasta, Laitiala Hollolasta sekä Palomaa ja Etola

Hämeenkoskelta.

Putulankulma muodostuu kolmesta eri kylästä, Hyrkkälästä, Putulasta ja Järvenpäästä. Kylät ovat koko historiallisen olemassaolonsa ajan muodostaneet toiminnallisesti tiiviin ja yhtenäisen kokonaisuuden.

Putulankulman kokonaispinta-ala on 1551 ha eli 7,7 % Hämeenkosken 200 km2:n pinta-alasta. Kylän pohjoisin piste on 61° 07 ja eteläisin 61° 04 pohjoista leveyttä, läntisin kohta on 25° 12 ja itäisin 25° 17 itäistä pituutta. Putulankulman nykyinen keskusta eli suurin asutustihentymä sijaitsee alueen keskellä Myllymäellä, Hyrkkälän ja Putulan kylien rajalla.

Etäisyydet Putulankulman keskustasta:

11 km Hämeenkosken keskusta

13 km Lammi

39 km Lahti

111 km Tampere

126 km Helsinki

Asema maakunnassa

Putulankulma kuuluu Hämeenkosken kunnan mukana Päijät-Hämeen maakuntaan,

siihen sisältyvään Lahden talousalueeseen sekä maakuntarajojen myötä määräytyviin

toiminta- ja hallintopiiri-, alue- tms. jakoihin.

1.2 Historia

Putulankulma on sijainnut idästä ja lännestä levinneiden asutusten

kohtaamismaastossa. Alueen läpi on kulkenut Hämeenlinnan ja Anianpellon sekä

Vanajaveden ja Vesijärvi-Päijänteen välinen kauppareitti. Ikivanhan läpikulkualueen

savea sisältävä maaperä on ehkä houkutellut viljelyskelpoisuudellaan ihmisiä

asettumaan aloilleen ja viljelemään maata. Muun muassa näiden seikkojen takia

Putulankulmalla tiedetään olleen jo vuosisatojen ajan asukastihentymä.

1.3 Väestö

30 -luvun lopulla vakituisia asukkaita kylissä oli parisen sataa. Sotien aikana alueella asui paljon siirtolaisia, joista sodan jälkeen kyliin jäi asumaan 6 perhekuntaa eli noin 35 henkilöä. 1960 –luvulla alueella toimi vielä 30 maatilaa, mutta 1970 ja 1980 –lukujen vaihteen elinkeinorakenteen muutoksen takia tilojen määrä supistui 1/3:een ja väkiluku väheni alle sataan. Vastapainoksi pienenneelle väkiluvulle on kyliin viime vuosina muuttanut uusiakin asukkaita.

Vakituiset asukkaat

Vuoden 2001 alussa Hämeenkosken kunnassa oli 2214 asukasta, joista 79 henkilöä

( 3,6 %) asui kylien alueella. Asukkaista 44 henkilöä asui Hyrkkälässä, 23 Putulassa

ja 12 Järvenpäässä. Tiheintä asutus on isojen teiden (317 ja 3172) risteyksessä,

Putulankulman keskustassa.

Putulankulman asukkaiden ikärakennetta kuvaavasta ikäpyramidista on havaittavissa,

että väestö on ikääntymässä ja vähenemässä.

Ikärakenne

Ikärakenne

% (miehet + naiset)

henkilömäärä

66-

34 %

27

41-65

29 %

23

19-40

15 %

12

7-18

17 %

13

0-6

5 %

4

Kesäasukkaat

Vanhoissa maalaistaloissa, piharakennuksissa sekä mummonmökeissä talviasumusten

keskellä on vuosittain ollut kesäasukkaita yli kulmakunnan talviasukkaiden

lukumäärän. Kesäasukkaat viettävät lähes koko kesän vuokraamillaan mökeillä.

Muutamat heistä ovat ovat ryhtyneet liki vakituisiksi asukkaiksi.

1.4 Elinkeinot

Kylien 26:stä työikäisestä asukkaasta 8 ( 31 %) on maanviljelijöitä, 4 ( 15 %) on maanviljelijöitä toisen toimen ohella, 12 ( 46 %) palkansaajia ja 2 ( 8 %) yrittäjiä. Maanviljelykseen hyvin sopivat multa- ja hiekkamultamaapellot ovat viljelyksessä, mutta enenevässä määrin vuokraamiseen perustuen. Mansikkaan, viinimarjoihin ja vadelmiin on erikoistunut kaksi tilaa.

Maanviljelyn oheiselinkeinot ja yrittäjyys tuottavat kylillä mm.

kesäkyläkauppapalveluja, sahauspalveluja, pito- ja orkesteripalveluja,

arkkitehtitoimistopalveluja, kuljetuspalveluja, veneenrakennusta ja kaivourakointia.

Putulankulmalta käydään pääasiassa töissä Hämeenkosken kirkonkylässä, Lammilla

ja Lahdessa.

1.5 Palvelut

Kunnan järjestämiä palveluja oli saatavilla 1970 –luvulle saakka: koulu, pyhäkoulu ja postitoimisto. Viimeinen kylissä toiminut kunnallinen palvelu kirjasto lakkautettiin v. 1988. Nykyään kunta järjestää ainoana palvelunaan Putulankulmalle kirkonkylästä edestakaisen kylätaksin kerran viikossa tiistaisin.

Kirjaston lakkauttaminen 1980 –luvun lopulla sai kyläläiset perustamaan kirjasto- ja

kotiseutuyhdistyksen, joka pitää kirjastoaan auki ympäri vuoden tiistaisin klo 18-20.

Kirjasto toimii kirjojen lainauspisteenä ja ainoana kulmakunnan asukkaiden yhteisenä

tapaamispaikkana.

Putulankulmalla käy kauppa-auto kerran viikossa. Jokapäiväiset tavarat haetaan

Hämeenkosken tai Lammin keskustasta tai ostos- tai työmatkojen yhteydessä

kaupungista. Kesällä kylässä toimii marjatilan yhteydessä kahvio ja kesäkauppa,

missä myydään jauhoja, mehuja, leivonnaisia jne.

Hämeenkosken keskustasta saatavia palveluita ovat mm: seurakunnan ja kunnantalon

palvelut, ravintola, taksi- ja linja-autoasema, posti, pankit, ruokakaupat, apteekki,

terveyskeskus, erilaisia liikuntapalvelut sekä muut "mukavuuspalvelut".

1.6 Alueen kehittäminen

Hämeenkosken kunta on keskittynyt suunnitelmissaan kirkonkylän taajaman kehittämiseen ja sen palvelujen ylläpitämiseen. Päijät-Hämeen maakuntaliiton v. 1995 vahvistetun seutukaavan kartalla ei ole merkintää kylien olemassaolosta, vaan ainoastaan kunnan keskustaajama on arvioitu kehityskelpoiseksi.

Hämeenkosken kunnan ja Päijät-Hämeen maakuntaliiton suhtautuminen kylien olemassaoloon ja kylätoiminnan kehittämiseen on muuttunut 80 –luvun jälkeen myönteisemmäksi.

Maakuntaan perustettiin v. 1996 Päijät-Hämeen kylät ry kylätoiminnan edunvalvontajärjestöksi eli auttamaan kyliä löytämään kehittymismahdollisuuksiaan sekä innostamaan kyliä yhteistoimintaan.

Putulankulma on ollut aktiivisesti yhdessä toimiva kyläkunta jo vuosikymmeniä ja on nyt innolla mukana kylien yhteistoiminnassa. Kylätoiminnan myötä ovat syntyneet kyläsuunnitelma v. 2002 sekä samana vuonna hyväksytty hanke oman kylätalon saamiseksi Kevarin entiseen navettarakennukseen.

Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistyksestä on muodostunut Putulankulman kylien

sisäisen vireyden kokoaja ja ylläpitäjä. Yhdistys on kerännyt toimintansa aikana myös

kirjallista ja kuvallista historiallista aineistoa kylistä. Materiaalista on mahdollisuus

työstää tulevaisuudessa Putulankulman vaiheista kertova kylähistoria.

2. Vahvuudet ja heikkoudet

Kyläsuunnitteluun liittyvissä kyläkokouksissa ja –kyselyssä on puntaroitu Putulankulman henkeä. Miksi täällä on hyvä olla ja mitkä seikat voisivat olla paremminkin.

Putulankulman parhaat puolet…

Asukkaat arvostavat luontoa, maisemaa, aitoa maalaiselämää ja omaa rauhaa. "Oman elämäni maanpäällinen paratiisi". Mukavat ihmiset, yhteishenki ja elämän vilkastuminen kesällä ovat osa Putulankulmaa. Kirjasto- ja kylätoiminta sekä kesäiset taideviikot koetaan tärkeiksi. Kylän kesäkauppa ja kauppa-auton palvelut ovat myös arvossaan. Merkittävä etu on lyhyt matka lähimpiin kuntakeskuksiin ja kohtuullinen matka ympäröiviin kaupunkeihin.

,,,ja huolet

Julkisen liikenteen vuorot vähenevät kaiken aikaa, mutta arkipäivisin vielä bussilla pääsee Lammin ja Asikkalan suuntaan. Kulkeminen Hämeenkosken keskustaan on kunnan järjestämän kyläkyydin varassa. Kylien pieni asukasmäärä ja väen oletettu väheneminen koetaan tulevaisuuden suunnittelun kannalta ongelmana. Myös ympärivuotisten palveluiden puute on pienen kylän heikkous. Päivähoito, koulut ja harrastukset vievät kirkonkylään. Uimarantaa, matonpesupaikkaa tai muuta ulkona olevaa yhteistä paikkaa ei kulmakunnalla ole.

3. Tulevaisuuden toiveita

Vastauksissa ja kommenteissa heijastui toisaalta uskon puute kylien elinvoimaisuuteen tulevaisuudessa ja toisaalta tarve ja toive saada lisää väkeä asumaan ja lomailemaan. Pelko Putulankulman rauhallisuuden menettämisestä lienee turha, asiat kun tapahtuvat hitaasti jos ollenkaan. Asuminen ja yrittäminen on mukavampaa, kun luotetaan Putulankulman olevan asuinkelpoinen paikka tulevaisuudessakin.

3.1. Elinkeinot

Putulankulman elinkeinojen perusta on maatalous. Muiden elinkeinojen tueksi tarvittaisiin lisää väkeä ja tapahtumia. Kesäturisteja ja elämää toivotaan lisää. Lapsiperheissä nähdään kylän tulevaisuus.

Vuokramökkien rakentamiseen olisi jonkin verran kiinnostusta. Useamman tilan yhteishankkeena rakentaminen ja markkinointi tulisi edullisemmaksi. Yhteistyötä kaivataan lisää ja vuokrattavien peltojen tarjoamista ensin oman kylän viljelijöille.

Sivuelinkeinojen kehittäminen on ensisijaisesti maatilayrittäjän toimeliaisuuden varassa. Putulankulmalle istuvia ideoita voisivat olla esimerkiksi maatilamatkailu, luontomatkailu, aamiaismajoitus, kotieläinpuisto, ratsastusvaellus. Asikkalan moottorikelkkareitistön läheisyyttä voisi hyödyntää.

Käsityö- ym. paikallisten tuotteiden myynti olisi järjestettävissä kylän kesäkaupassa Tuloiselan marjatilalla. Kaupan kehittämiseen omistaja toivoo palautetta ja ideoita, joulumyyjäisetkin voisi järjestää, jos tuotteita ja halukkuutta olisi. Putulankulmalle voisi kehittää oman nimikkotuotteen.

Kylällä voisi toimia myös yksityinen kotipalvelu, joka tarvittaessa auttaisi vanhuksia, hoitaisi sairasta lasta yms. Tulevaisuus näyttää lisääntyvätkö etätyömahdollisuudet.

Tyhjiä tuotantotiloja ei kyläkyselyssä aktiivisesti tarjottu vuokrattavaksi tai myytäväksi. Yksi vastanneista ilmoitti, että saattaisi tarvita tiloja ja kaksi ilmoitti tarjoavansa rakennuspaikkoja myytäväksi. Tontti- ja tilapankkia ehdotettiin ylläpidettäväksi.

Kahdessa vastauksessa oltiin myös kriittisiä matkailijoita ja muutoksia kohtaan. "Toivottavasti ohikulkijat todella kulkevat ohi". "En toivoisi oikeastaan minkään olevan toisin".

3.2 Palvelut

Saarisen kauppa-auto käy kulmakunnalla kahdesti viikossa. Kun kauppa-auton ikä tulee täyteen todennäköisesti uutta ei tule. Kauppa-autoa arvostetaan ja kauppapalveluita tarvitaan. Tilaus- ja kotiinkuljetuspalvelua voisi tulevaisuudessa kehittää. Kesäkauppa saa kiitosta ja sen toivotaan pysyvän jatkossakin. Pysyminen ja valikoima on myös kulmakunnan asukkaiden ostovoimasta/halukkuudesta kiinni.

Julkisen liikenteen toimimattomuutta toivotaan paikattavaksi kimppakyydeillä töihin ja harrastuksiin. Käytäntö toimiikin jo jossain määrin kulmakunnan koululaisten iltaharrastusten osalta. Kyläkyytiä toivotaan vilkkaimpina harrastusiltoina.

Yläasteen käyminen Lammilla koetaan lapsiperheissä tärkeänä, ellei Hämeenkoskella ole 7-9 luokkien opetusta. Jatkossakin toivotaan kunnan järjestävän Lammin yläasteen ensisijaiseksi kouluksi Putulan suunnasta.

Kirjastoon / kylätaloon ehdotettiin opastettua internetin käyttöä esim. pankkiasioiden hoitamista varten. Kylän kotisivuista tulisi tehdä myyvät ja tiedottavat kylän palveluista ja tapahtumista.

Jäte- ja kierrätyspistettä (paperi, lasi, ym) pidetään tarpeellisena. Se toivotaan sijoitettavaksi keskeiselle paikalle mutta pois silmistä ja ohikulkijoilta piiloon.

3.3 Liikenneturvallisuus

Putulan kautta kulkee etenkin kesäviikonloppuisin kiireistä mökkikansaa kohti Keski-Suomea. Talviaikaan korostuu tukkirekkojen ja muiden tavarankuljetusautojen liikenne.

Nopeusrajoituksen aluetta toivottiin laajennettavaksi, laajimmillaan Joenniemestä tai Huvisen mutkasta risteykseen ja Ollilasta tai Kevarin tiehaarasta Taulunmäelle. Kahdessa palautteessa nykyistä aluetta pidettiin riittävänä. 60 km/ h nopeutta pidettiin hyvänä.

Katuvaloja Myllymäen risteyksestä sillan yli Myllytien risteykseen pidetään tarpeellisina turvallisuuden ja viihtyisyyden takia. Yhdessä vastauksessa valoja toivottiin pidemmälle matkalle.

3.4 Kyläkulttuuri

Putulankulman historia kiinnostaa ja perinnetiedon keräämistä ja kylän vanhimpien jututtamista pidetään tärkeänä. Vanhojen valokuvien tallentaminen saa poikkeuksetta hyvän vastaanoton.

Kirjastolla toivottiin järjestettäväksi kotiseutuiltoja, lasten iltoja ja nuorten iltoja, kirjauutuuksien esittelyä ja keskustelua kirjoista sekä kirjailijavierailuja.

Kirjojen kirjaamiseen ja järjestelyyn kaivataan lisätyövoimaa. Kirjojen lukumäärää ehdotetaan rajallisten voimavarojen ja tilojen takia rajattavaksi, olisi päätettävä onko tarkoitus ylläpitää kirjastoa, jossa on luettavia kirjoja (laatu), vai kerätä mahdollisimman paljon kirjoja (määrä).

Kylätaloa ja omia tiloja kirjastolle pitävät kaikki yhtä vastausta lukuunottamatta hyvänä ajatuksena tietyin varauksin: jos on jatkuvuutta, jos on varaa rakentaa ja ylläpitää. "Tärkeää: kirjastolle oma talo". Yhdessä vastauksessa todettiin: "Ajatus täysin mahdoton".

Kylätaloon toivottaisiin erillistä kotiseutuarkistoa ja kokoontumis- / harrastustilaa. Jos talo toteutuu, niin toivottiin vuokrausmahdollisuutta juhlakäyttöön (keittiötilat) sekä tilaisuuksien (konsertit, näyttelyt, teatteriesitykset) järjestämismahdollisuutta.

Jumppapiiri ja kielikerhot saivat kannatusta. Kangaspuille olisi myös käyttöä. Kylässä on kesäisin myös ulkomaalaisia mansikanpoimijoita harrastuksia vailla. Kulttuurivaihtoa voisi ideoida. Lapsille ja nuorille myös tekemistä (esim. sählymaalit, kiipeilyseinä, pingispöytä, rummut)

Yhdessä vastauksessa epäiltiin onko harrastusmahdollisuuksille oikeasti tarvetta. "Eikö sitä uskalleta tunnustaa, että eihän täällä ole ihmisiä harrastamaan, meitähän on vain kourallinen."

Kevarin sikalan käyttö- ja vuokraamismahdollisuus kirjastoksi/kylätaloksi ehdotetaan selvitettäväksi. Kevarin galleriaa voisi vuokrata näyttely- ja tapahtumatilaksi taideviikkojen lisäksi muillekin yhdistyksille tai yrittäjille.

Kylätalon suhteen talkooinnokkuudesta ja –mahdollisuudesta vastaukset jakautuivat tasaisesti: on, rajallisesti, ei ole. Talkooavuksi voisi Putulan maineen avulla houkutella ystäviä kulmakunnan ulkopuoleltakin.

3.5 Virkistys ja vapaa-aika

Keväällä lumi ja jää sulaa,

linnut laulavat kilpaa,

veneelläkin pääsee jo soutelemaan,

kun jää järveltä sulaa vaan

Luontorunoja / Eeva Vikman

Katuvalojen valaiseman paloaltaan käyttöä luistelupaikkana pidettiin hyvänä ajatuksena. Sen läheisyyteen ehdotettiin kesäksi lentopallokenttää, jos löytyisi sopiva ja mahdollinen paikka. Toisaalta arveltiin ettei käyttöä olisi, kun vanhakin kenttä kasvoi umpeen ja myytiin pois.

Venevalkamalle Pääjärvellä olisi ilmeisesti käyttöä, jos sellainen olisi. Hyrkkälän yhteismaaosakkaiden järjestäytymistä pidettiin suotavana. Sen jälkeen yhteismaan venevalkaman kunnostamisesta ja ulkopuolisten käyttöoikeudesta voisi tehdä päätöksiä.

Useissa vastauksissa pidettiin padon kunnostamista ja uimapaikkaa kannatettavina asioina. Uintipaikkaa ei toisaalta haluta kesäasutuksen lähelle (yksi vastaus). Uimapaikaksi ehdotettiin myös Likorantaa. Veden todettiin lämpimimmillään olevan n. 17 asteista.

Lapsille toivottiin yhdessä vastauksessa liukumäkeä ja hiekkalaatikkoa. Kaiken ikäisille toivottiin mm. ulkoilutapahtumia ja retkiä teatteriin, elokuviin (rock)konsertteihin, kylpylöihin.

Vapaa-ajan toiminnot toivotaan mahdollisuuksien mukaan samaan paikkaan. Keskeiselle paikalle esitetään luontopolun ja ladun lähtöpaikkaa. Mahdollisen luontopolun varrelle ehdotettiin laavua. Laavun rakentamiseen voisi kysyä apua hirvimiehiltä.

3.6 Kylämaisema

Kuva Myllytieltä

Myllytien miljöötä pyöräily- ja matkailureittinä arvostetaan, tien ja miljöön historiasta kertovaa esitettä ja sillan kunnostusta toivotaan. Kannatusta sai sillan korvaaminen kävelysillalla. Ajatuksia esitettiin myös ns. Selman talon kunnostamisesta ennekuin se lopullisesti ränsistyy, esimerkiksi museoksi tai majoitustilaksi. Arvioitiin myös että aika on jo ajanut talosta ohi.

Myllytien asukkailta saadun palautteen mukaan tielle ei haluta lisää kulkijoita kotirauhan menettämisen ja lisääntyvän liikenteen pelossa. Toisaalta toivottiin sillan kunnostamista yhteisin voimin.

Joen rantojen siistimistalkoot saivat myös kannatusta. Yhteismaalle toivotaan kaiken ikäisten kokoontumispaikaksi nuotiopaikkaa. Kalastus ja melontamahdollisuudet kiinnostavat.

Kuva vaarista

Vaari, joka aina oli ollut niin maanpäällinen, ikävystyi

poissaoloonsa ja lähti kävelylle, käveli Seurantalon ja

myllyn ohi aina naapurikylään asti – ehkä etsimään

vanhoja ryyppykavereita. Lähdimme hakemaan häntä. –Kuinkas

vaari nyt täällä, sanoimme, -eikös vaarin pitäisi olla

taivaassa. Nähdessään että kujalle oli tullut auto

joka oli täynnä tyttöjä vaari sulloutui takapenkille tyttöjen

syliin. Kukaan ei osannut kunnolla ajaa mutta onnistuimme

pääsemään joelle asti. Täällä me pysähdyimme. Oliko vanha

puusilta lahonnut vai oliko siltaa enää olemassakaan, vaari

oli kuitenkin päässyt liikkeelle ja oli niin itsensä

näköinen että saatoimme ottaa hänestä valokuvan.

Valokuvaaja / Sirkka Selja

4 Puheista teoiksi 2002-2005

4.1 Kylätalohanke

Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistyksen hallitus on päättänyt kokouksessaan x.x.xxx vuokrata pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Kevarin navetan ja hakea ALMA-rahoitusta sen kunnostamiseksi kirjasto-kylätaloksi. Hanke on rahoittajan taholta todettu hyväksi ja rahoituskelpoiseksi. Tavoitteena on kunnostaa navetasta Putulan kirjasto- ja kylätalo vuosina 2002-2005.

Jatkotoimenpiteet:

Työ vaatii onnistuakseen yhteistä ponnistusta ja talkootyötä, mutta nyt on mahdollisuus toteuttaa kirjaston historian pituinen haave "omasta talosta".

Kaikkea ei edes yritetä tehdä itse, rahoitusta on varattu mm. kirvesmiehen ja muiden ammattitöiden tekijöiden palkkaamiseen. Talkootyötä riittää silti aputöissä, purkutöissä, maalauksessa ja siivouksessa. Ja lopulta kirjaston muuttamisessa.

Kirjastolla ylläpidetään "kylätalokansiota", josta löytyvät kaikki hankkeeseen liittyvät asiakirjat.

4.2 Maisematalkoot

Kyläsuunnitelman teko sai aikaan syksyllä 2001 pusikon raivaustalkoot Myllytien varrella joen rannassa Putulan yhteismaalla.

Jatkotoimenpiteet:

Tiedustellaan osakkaiden suostumusta käyttää rantaa kylän asukkaiden virkistyskäyttöön. Käyttö ei kuitenkaan saa haitata traktorilla ajoa rantaan ja kasteluveden pumppaamista joesta.

4.3 Uimapaikka ja venevalkama

Jatkotoimenpiteet:

Tiedustellaan mahdollisuutta ja osakkaiden suostumusta Putulan Likorannan käytöstä uima / kastautumispaikkana ja lupaa pienen laiturin tekoon. Selvitetään mahdollisuudet joen rannassa sijaitsevan Hyrkkälän yhteismaan kunnostamisesta ja käytöstä venevalkamana.

4.4 Jätehuolto

Paperin- ja lasinkeräyspiste järjestetään kylälle. Päijät-Hämeen jätehuolto huolehtii keräysastioista ja niiden tyhjennyksestä, kunhan kylältä on osoitettavissa niille sopiva sijoituspaikka.

Jatkotoimenpiteet:

Selvitetään Putulan tai Hyrkkälän alueelta keskeinen, mutta katseilta piilossa oleva keräyspisteen sijoituspaikka. Tarvittaessa rakennetaan keräysastioille aitaus, katos tai vaja.

Toistaiseksi keräysastiat sijoitetaan Kevarin vanhaan talliin.

4.5 Liikenneturvallisuus

Putulan kohdalla on nykyisin 60 km/h nopeusrajoitus lyhyellä matkalla Asikkalan- ja Lammintien risteyksessä. Etenkin kesäaikaan vilkas liikenne, tienvarren asutus, mansikkatilan tienvartta kulkeva ja tien risteävä jalankulku, kesäkaupan liikenne sekä Kevarintien ja Järvenpääntien risteys edellyttäisivät kyläläisten mielestä nopeusrajoitusalueen laajentamista. Talviaikaan aurauspenkat rajoittavat jalankulkijan tai potkukelkkailijan väistämismahdollisuuksia. Etenkin Myllymäki ja sillan kohta koetaan turvattomiksi, sillä penkkaan väistäminen on mahdotonta. Valaistus tälle välille olisi tarpeen.

Jatkotoimenpiteet:

Esitetään Hämeen tiepiirille 60 km/h nopeusrajoitusalueen laajentamista maantiellä 3171 Huvisen kohdalta Hyrkkälän männyltä Asikkalantien risteykseen sekä maantiellä 317 Ollilan kohdalta Taulunmäelle. Samalla esitetään asennettavaksi katuvalot Myllymäen risteykseen (MT 317, MT 3171) ja edelleen n. 300 metriä Asikkalaan päin.

Liitteenä valokuvat maantiesillalta, Huvisen männyltä ja Ollilan kohdalta.

4.6 Vuokrattavat mökit

Putulankulmalla on loma-asukkaita vakiasukkaiden verran. Kuivan maan vuokramökeistä on hyviä kokemuksia ja kylässä on kesällä palveluita ja tapahtumia kesäasukkaillekin.

Jatkotoimenpiteet:

Selvitetään TE-keskukselta rahoitusmahdollisuudet useamman maanomistajan yhteiselle hankkeelle rakentaa vuokrattavia loma-asuntoja. Rahoituksesta tiedotetaan ja selvitetään mahdolliset "kimpparakentajat".

4.7 Tonttipankki

Rakentaminen on viime vuosina ollut hiljaista, mutta mahdollisten tulevien loma- tai vakiasukkaiden varalta pyritään pitämään tarjontaa yllä.

Jatkotoimenpiteet:

Kartoitetaan ja kootaan esitteeksi kylässä tarjolla olevat rakennuspaikat tai maanomistajat joilta voi tiedustella rakennuspaikkaa. Varmistetaan kunnan rakennusvalvonnasta rakentamisen edellytykset.

4.8 Tiedotus

Vuosittain kesän saapuessa jaetaan joka taloon ja mökkiin "Putulankulman uutiset". Ajankohtaisten asioiden äärellä kokoontumisista tiedotetaan Keski-Hämeen seurapalstalla.

Jatkotoimenpiteet:

Valmistetaan ja ylläpidetään kylän kotisivut.

5 Suunnitelmien toteuttaminen

Kuka tahansa voi aikansa ja mahdollisuuksiensa mukaan tarttua toimeen ja innostaa myös toisia puheista tekoihin! Suurin yhteinen ponnistus on kylätalon toteuttaminen, mutta ei tehdä siitäkään taakkaa – hanke on tasattu usealle vuodelle ja työläimpiin hommiin palkataan ammattiväkeä.

Jatkossa kyläsuunnitelma käsitellään vuosittain Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistyksen vuosikokouksessa ja pyritään edistämään sen tavoitteiden toteutumista. Vuonna 2005 päivitetään suunnitelma ja todetaan mitä Putulankulmalle kuuluu.

Ruusu kuihtui,

se värinsä vaihtoi,

sitten se vettä sai,

ja eloon heräsi vain.

Luontorunoja / Eeva Vikman

ETUSIVU

 

 

 

 

 

Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys ry