AJANKOHTAISTA
TIETOA VESIHUOLLOSTA
Vesihuoltoryhmä on kokoontunut 18.1., tässä joitain kuulumisia:
Vesiosuuskunnan alustava kartta jaetaan kanssa niihin talouksiin, joiden alueella tullaan toimimaan.
Tietoa tullaan toimittamaan myös kustannusarviosta (kunhan se tarkentuu),
samoin tullaan toimittamaan tietoa jo toimivista vesiosuuskunnista jne.
Hinnoittelu- ja muut asiat tarkentuvat lähiaikoina.
Nyt näyttää siltä, että liittymähinnoittelu koostuu 2/3 jätevesi ja 1/3 puhdasvesi.
Suunnitelmissa myös 10 vuoden siirtymäaika jos juuri esim. investoitu.
Talouskohtaisilla mittareilla saadaan kulutuslaskutus todennettua,
liittymämaksu voidaan suorittaa vaikkapa kuukausierinä eli osuuskunta hoitaa lainotuksen.
Asiasta voi kysyä lisätietoa Markkasen Hannulta sekä kunnasta
teknisen alan johtajalta Hirvosen Harrilta. Vesityöryhmä kokoontuu 15.2.2012 seuraavan kerran.
Ohessa 10.1. päivitetty luonnos Urajärven vesihuollon yleissuunnitelmaksi,
siinä esitelty kustannusarvio tulee siis muuttumaan.
Luonnos Urajärven vesihuollon yleissuunnitelmaksi.
SU 13.5.
Äitienpäiväjuhla koululla. Samalla vietetään koulurakennuksen 50 v. juhlaa.
Luvassa erityisohjelmaa sekä pieni näyttely Koulunkäynti ennen ja nyt.
Huom! Näyttelyesineistöä etsitään,kaikkea entisajan koulunkäyntiin liittyvää.
LA 21.7.
Kesäpäivä nuorisoseurantalolla klo 10-13.
LA 11.8.
Kyläkävely klo 12-15.
Vesi-ilta pidetty Urajärven koululla 7.11. ja työryhmä valmistelee vesiosuuskuntaa
1. Kokouksen avasi Hannu Markkanen. Esitteli vesikyselyn, joka kesällä tehty.
2. Kunnan tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tilanne on se että Urajärvi on kasvava kylä, vesihuolto ratkaiseva asia kylän kasvun kannalta.
Nk. Viiden kunnan hanke tuottaa runkoputken Urajärvelle, toteutunee n. 1 vuoden päästä.
Kunta maksaa runkoputken, myös jyvityksestä osuuskunnan kanssa keskustellaan.
Voidaan käyttää omaa valmista vesikaivoa (Hyrtiälänmäki), mutta hyödynnetään myös runkoputkea.
Runkoputken reitti jo hahmoteltu koululle asti, jatko riippuu siitä mistäpäin liittymiä tulossa.
Kesällä tehty kysely ei rohkaiseva, koska vastauksia liian vähän.
Liittyjiä pitäisi olla paljon, ei monen sadan metrin tyhjiä välejä.
Hengitysyhdistys on kiinnostunut, myös kartano kiinnostunut, kartanolle tarvitaan vesihuolto.
Toiminta-alue tulisi muodostaa ja sen sisällä on liityttävä.
Jos systeemi täyttää nykyvaatimukset niin on 10 vuoden siirtymäaika liittymiselle.
Osuuskunnan on ehdottomasti määriteltävä myös myöhemmin liittyvien hinta.
Siirtymäaika koskee no. jätevettä, omaa kaivoa voi käyttää myöhemmäksikin.
Hinnan ratkaisee se liittyykö sekä jäte- että puhtaaseen vaiko vaan jäteveteen.
Esim. jos kustannus 8000 e niin jäteveden osuus n. 5500 e.
Osuuskunta toimii rakennuttajana, johtokunta toimijana.
Kunta tukee tietyllä prosentilla, myös ELYn rahoitusta (prosentti vaihtelee).
ELYn tuki vaatii toiminta-alueen, jonka avulla arvioi toimintaedellytykset myös taloudellisesti.
Rakentamisvaihe vaatii mm. tarkkaa kirjanpitoa yms., ELY-keskus vaatii.
Jos on runkoputken vieressä, mutta ei toiminta-alueella,
niin liittymästä voi sopia osuuskunnan kanssa: tuleeko kunnan vai
osuuskunnan asiakkaita - kysymys on ratkaistava ensin, mutta liittyminen mahdollista.
Olisi hyvä perustaa työryhmä teknisen johtajan kanssa työskentelemään: määritellään alue jne.
Hirvonen tuo tietotaitoa hankkeeseen. Vasta toiminta-alueen määrittelyn
jälkeen tehdään suunnittelua.
Osuuskunta voidaan joskus harkita siirtää kunnalle, on ELY-keskuksenkin intresseistä.
Hyrtiälänmäki säily kunnan alueena.
3. Kyläyhdistyksen "korvamerkitty" raha (4700 e) on käytössä vesihuoltohankkeeseen,
voidaan käyttää pesämunana suunnitteluun.
4. Keskustelua
Seppo Halme: vesihuolto on järjestettävä lainmukaisesti, kyseessä vielä pohjavesialue.
Jos putki tuodaan viereen niin hyvä ratkaisu olisi se ottaa. Jokaisen mietittävä omalta kohdalta.
Kiinteistöjen arvo otettava huomioon. Tilanne ratkaistava nyt, ei enää jäädä miettimään!
Mitä jos on juuri sijoittanut rahaa esim. jätevesipuhdistukseen, voiko tehdä varauksia?
Kari Räsänen: siirtymäaika kiinnostaa ja tulevat maksut.
Mikään pakko ei kiinnosta vaan vaikutusmahdollisuudet omiin asioihin.
Esim. kirkonkylässä isot vuosikulut. Valokuitu samaan reikään?
Hirvosen vastaus: nyt pyydetään lupa myös maanomistajilta valokuituun,
mutta toimijoista ei vielä tiedetä. Asikkala kuuluu Sadan megan hankkeeseen,
mutta tukikelpoisia alueita ei Asikkalassa ole paljoakaan.
Hannu Markkanen: maksuaikaa annetaan liittymiselle, "osamaksu-kauppaa".
Järjestääkö kunta missään kylillä koko vesihuollon?
Hirvonen: kyllä on mahdollista mutta on investointikysymys - mihin kunnan
rahkeet riittää järkevässä ajassa.
5. Työryhmän perustaminen
Työryhmä kerää materiaalia ja käynnistää hankkeen.
Harri Hirvonen toimi työryhmässä antamassa tietämystään.
Ryhmän muut jäsenet:
Hannu Markkanen, Seppo Halme, Erkki Aalto ja Sami Laine.
Kaisa Vuorivirta huolehtii tiedottamisesta.
Urajärvelle on muodostettu uusi rauhoitettu luonnonsuojelualue, nk. Mäkelän alue, pinta-ala n. 13 ha.
Alueen omistaa Matti Mantere. Alueella voi metsästää sekä poimia sieniä ja marjoja jokamiehenoikeudella.
Sen sijaan esim. avotulen teko, leiriytyminen sekä kaikenlainen rakentaminen alueella on kiellettyä.
Myös esim. puiden kaataminen, maa- tai muun aineksen otto sekä
polkujen ja teiden teko on ehdottomasti kielletty.
Alueen kartta ohessa. (klikkaa karttaa suuremmaksi)
Kyläsuunnitelma 12/11
Kyläsuunnitelma aukeaa tästä linkistä.
VIIDEN KUNNAN YHTEISVESIHUOLTOHANKE
Lisätietoa hakeesta ja luonnoskartan löydät
Asikkalan kunnan sivuilta.
Kunnassa asiasta lisätietoa antaa Harri Hirvonen.
Ohessa myös suora linkki
Hämeen ELY-keskuksen tiedotteeseen (5.5.2011).
Tietoa osayleiskaavatyön etenemisestä Urajärvellä saa osoitteesta
http://projektit.ramboll.fi/kaavoitus/asikkala/urajarvi-osayleiskaava/
Kyläsuunnitelma hyväksytty kyläyhdistyksen vuosikokouksessa 26.3.2009