Viitailan seudun historia!

Viitailan kylä on ollut jo keskiajalla melkoisen suuri. Reivilässä sijaitsee muinaislinna ja Kuoppamäessä uhrikivi. Nämä viittaavat jopa keskiaikaa varhaisempaan esihistorialliseen asutusperinteeseen. Viitaila sijaitsee keskiaikaisten reittien risteyksessä. Vanha vaellustie kulki Lammilta Vesijärvelle. Tämä Ylinen Viipurintie haarautui nykyisille sijoilleen Hollolan ja Kärkölän kautta aina rannikolle saakkka.

Harjujen välissä on melko pienialaisia peltoja. Niitä ympäröi kivikkoiset laidunmaat. Maisemasta kohoavat jyrkät Pähkinä- ja Puruvuori. Viitailan kulttuuriympäristö on monipuolista ja vaihtelevaa. Maisemassa on an arvokkaita rakennuksia perinneympäristöineen ja runsaat lehtokasvillisuus alueet.

Erityisesti maisemasta erottuvat Linnonmäki jopa 40 metriä ympäröivää peltoaluetta korkeampana harjuna, Pauni-Muurahaismäki-Puruvuori osana Salpausselkien harjujaksoa, Pähkinävuori arvokkaine pähkinäpensaineen oivana näköalapaikkana, Viitailan arvokkaat laitumet ja Reivilän monimuotoinen lammaslaidun kallioketoineen ja hakamaineen. Keijumäki oli aikanaan kokoontumispaikka, Puruvuorella tanssittiin piirileikkiä ja Laulukallio toimi laulupaikkana aina 1940-luvulle saakka.

Paakkolan perinnemaisema on luonnonpiirteiltään tyypillistä kivistä peltomaisemaa, missä kiviä on kerätty röyhkiöiksi peltojen keskelle. Kallioisten tulikalliolla poltettiin vapputulia 1960-luvulle saakka. Kuusimäki on ollut piirileikkipaikka ja kokkopaikkoineen ennen sotia. Hartolanmäki oli piirileikkipaikka 1930-luvulla ja Kukkaronmäki on vanha näköalapaikka.

Rakennetussa ympäristössä on vanhoja aina 1800-luvulta peräisin olevia arvokkaita rakennuksia joista osa on tyhjiltään, mutta pääosin vielä ehjiä ulkorakennuksineen. Uudempi rakennuskanta, joka on tällä hetkelläkin käytössä, on 1900-luvun alkupuolelta aina näihin päiviin rakennettua. Suurin osa näistä rakennuksista on rakennusperinteiltään merkittäviä ja useat ulkoisesti alkuperäisessä asussaan. Vanhimmat sukutilat ovat peräisin 1600-luvun alkupuolelta. ( lähteenä: Annu Tulonen Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma v.1998 )