Kerran vuodessa, näin syksyisin yleisölle on tarjottu melkoinen musiikillinen paketti Elvis Presleyn tuotantoa näyttävän shown muodossa. Järjestyksessään neljäs Elvis-muistotapahtuma, joka kantoi tällä kertaa nimeä Elvis Forever, pidettiin Tampereella sijaitsevassa Komeetassa lauantaina 29.9.2007. Voidaankin todeta, että tapahtuma on noussut jo perinteeksi Tampereen alueella.

Näiden tapahtumien järjestäjänä on toiminut maan johtava Elvis-tulkki Aron alias Juha Leppänen, joka oli panostanut tämänvuotiseen tapahtumaan vähintään edellisvuosien lailla. Puitteet olivatkin upeat ja osallistujille tarjottiin melkoinen hittisikermä. Samalla rikottiin näiden tapahtumien yleisöennätys.
Teksti: Ville Rainisto

Elvis Forever -muistotapahtumaan osallistuneet saivat nähtäväkseen niin musiikillisesti kuin visuaalisestikin melkoisen Elvis-kattauksen. Lopputuloksen nähtyään oli nimittäin ilmeistä, että tapahtuman suunnitteluun, käsikirjoitukseen ja itse toteutukseen oli panostettu huomattavissa määrin. Tapahtuman pitopaikan sekä muusikoiden valintaan, samoin kuin illan ohjelman rakenteen suunnitteluun oli nähty erityistä vaivaa. Sama linja jatkui kappaleiden valintaan, esiintymisasusteisiin, somisteisiin, oikeastaan kaikkeen tapahtumaan ja sen puitteisiin liittyviin asioihin.

"Aron" alias Juha Leppäsen ohella tapahtumassa esiintyi edellisvuosien tapaan Tiina "Tinde" Rikman, joka oli juontamassa tapahtumaa ja hän oli lisäksi mukana useassa Elvis-numerossa, niihin sopivissa upeissa asusteissa sopivasti tunnelmaa kohottamassa! Aronin taustabändinä esiintyi vauhdikas ja taidokas T-R-O-U-B-L-E, joka on monille tuttu bändi mm. edellisvuoden muistotapahtumasta, sekä useista muistakin aikaisemmista Elvis-tapahtumista maassamme. Tämän lisäksi tapahtuman alussa lavalla pyörähti myös Elvis fan clubin presidentti Hannu Ignatius, samoin kuin myöhemmässä vaiheessa Tampereen karateseura Seigokan kaksi mieskaratekaa oman näytöksensä myötä. Muutaman minuutin väliajoilla, asusteiden vaihdon aikana, esitettiin lisäksi suurelta screeniltä pätkiä Elviksen uran varrelta. Tämä elementti elävöitti tapahtumaa entisestään.

Tinde ja Aron kertovat illan tulevasta ohjelmasta. OEPFC:n presidentti Hannu Ignatius esittää läpikatsauksen Elviksen urasta.


Yleisö otti Aronin lämpimästi vastaan... 50-luvun setti täydessä vauhdissa...




Kulta-asuinen Aron sai innostuneen vastaanoton Elviksen 1950-luvun setillään, joka sisälsi mm. kappaleet "That's All Right", "Shake, Rattle and Roll", "One Night". Setin päättäneen vauhdikkaan päätösnumeron "Jailhouse Rock" aikana vanginasuista Aronia pidettiin käsiraudoissa poliisin toimesta, ja poliisin asuun oli sonnustautunut luonnollisesti Tinde. Myöhemmin, 60-luvun alun setissä Tinde nähtiin mm. kauniissa Havaiji-asusteessa Aronin tulkitessa Blue Hawaii -elokuvasta tuttua balladia "Can't Help Falling In Love".

Tinde poliisina...

...ja Havaiji-neitona


Elvis Forever -muistotapahtumassa Aronin esiintyminen tarjosi runsain mitoin nähtävää ja kuultavaa Elviksen musiikin ystäville, myös shown kesto oli runsas, sillä se oli kaikkiaan noin kahden tunnin mittainen. Tänä aikana nähtiin ja kuultiin omat nimikkosetit 50-luvun kappaleiden lisäksi myös 60-luvun alkuvuosien elokuva- ja hittilevytyksiin keskittyen, samoin kuin vuoden 1968 Comeback-show-esiintyminen nahka-asulla, ja lopuksi koettiin vielä rockin kuninkaan 70-luvun lavaesiintymisiin perustuva show.

Huippuhetket 60-luvun hittisikermässä kuultiin mm. esitysten "Return To Sender", "Flaming Star", "Kiss Me Quick", "Viva Las Vegas", sekä "Surrender" myötä, samoin kuin visuaalisestikin aiemmin mainitun kauniin "Can't Help Falling In Love" kohtauksessa. Nahka-asusteen ylleen vaihtanut Aron villitsi yleisönsä tämän jälkeen mm. "It Hurts Me", samoin kuin "If I Can Dream" esityksillään.

Aronin 70-luvun lavashow alkoi mahtipontisesti "Also Sprach Zarathustra" introlla, jota seurasi vauhdikas "See See Rider", aidon Elvis-shown lailla. Esiintymisasuna Aronilla oli yllään vuoden 1970 dokumentista "That's The Way It Is" tuttu valkoinen puku, joka sopi Aronin ylle kuin nakutettu! Setistä nousi tulkintojensa puolesta erityisesti esille mm. seuraavat kappaleet: "Suspicious Minds", "My Way", "Hurt", "Let It Be Me", samoin kuin setin päättänyt "Burning Love". Bändiesittelyn jälkeen encorena kuultu "The Wonder Of You" päätti musiikillisesti onnistuneen illan. Sitä oli todistamassa myös näiden Elvis-muistotapahtumien ylivoimainen ennätysyleisö, sillä Komeetassa oli paikalla peräti yli 530 henkeä!




Jutun lopuksi vielä illan isännän ja emännän tunnelmia tapahtumista. Eli Aron ja Tinde, olkaa hyvät!

Kuvat: Ville Rainisto & Kari Porsman


Illan isännän tunnelmat:

"Huh huh, melkoinen urakka takana, mutta kaikki meni lopulta hienosti!", saatoin itsekseni todeta noin klo 00:15.

Lähtökohtana show:ssa oli käydä kaikki Elviksen merkittävimmät aikakaudet läpi, mikä tarkoitti sitä, että edessä oli kymmenien kappaleiden kuuntelu, vaikea rankkaus ja esitettävien kappaleiden valinta (show:ssa lopulta 37 biisiä). Sen jälkeen kappaleiden sovitus bändin kanssa, uusien biisien opettelu, treenausta, esityksen kulun suunnittelu show- ja yllätysnumeroineen sekä video- ja musiikkimatskun suunnittelu ja työstäminen settien väliin niin, että kokonaisuus oli toimiva. Lisäksi suunnittelimme Tinden kanssa hänen ideoimiaan somistuksia, teimme erilaisia hankintoja ja askartelimme teemoihin sopivia tauluja.

Ensimmäiset valmistelut tätä tapahtumaa varten aloitettiin jo kevät-talvella. Lisähaastetta aikatauluihin toi se, että viimeiset kaksi viikkoa minulla oli myös siviilityön puolella tavallista kiireisempää aikaa. Juuri ennen tapahtumaa olin myös työmatkalla, jolloin kaikki valmistelut ja treenit eivät tietenkään onnistuneet. Oikeastaan vasta edellisenä päivänä eli perjantaina saatoin siirtää ajatukset täysin tulevaan tapahtumaan.

Aamulla kymmenen maissa aloitimme Tinden kanssa somistuksien parissa, jossa vierähtikin useampi tunti. Sitten noin klo 14:n aikoihin saapui illan bändi, miksaaja ja karatekat paikalla. Tsekkauksissa huomattiin myös joitakin yllättäviä käänteitä tekniikan suhteen. Kun roudaukset ja huolelliset sound-checkit oli tehty, olikin iltapäivä jo pitkällä.

No, tässä vaiheessa Tinden kanssa lähdettiin kiireen vilkkaa valmistautumaan iltaan.

Hieman kahdeksan jälkeen hässäkkä Komeetassa olikin jo melkoinen; Tampereen yliopiston TV-haastattelijat haastattelivat Hannua, lehtihaastattelijoitakin oli paikalla, ja puhelin soi lähes taukoamatta, kuten oli kyllä tehnyt jo koko päivän.

Tässä vaiheessa minulla oli kaikesta häsästä huolimatta melko rauhallinen ja varma olo illan onnistumisesta. Hyvää fiilistä nosti se, kun huomasimme, että ulkona oli pitkät jonot ihmisiä odottamassa sisään.

Illan avauksen ja Hannun ansiokkaan alkupuheen myötä saatiin live-osuus käyntiin. Show:n aikana oli fiilis todella hieno, bändi soitti upeasti, ja yleisö oli mahtava! Miksaus toimi Akun tehtaan Artulta ammattimaisesti, Dj. A. Wiren' ja Dj. Jykä hoitivat hommansa hyvin, karate-esitys meni hienosti ja Tinden upeat show-numerot saivat erityisesti miesyleisöltä ansaittua huomiota. Hän on tehnyt ison työn niitä suunnitellessaan ja harjoitellessaan! Pasi teki kovan iltapuhteen taltioimalla koko show:n. Ja mikä tärkeintä yleisön ja henkilökunnan palaute oli erinomaista! Suuret kiitokset teille kaikille! Kiitokset vielä myös Tiinalle, vanhemmilleni ja kaikille kavereille! Tämä oli isoin ja ehdottomasti upein muistotapahtuma tähän mennessä!

Illan emännän fiilikset:

"Tindellä oli kyllä perhosia vatsassa - niin monta "liikkuvaa osaa" oli illan show:ssa tällä kertaa; videopätkät, välimusiikit ym.. jotka piti saada minuutilleen sovitettua oikeaan kohtaan. Kaikki meni kuitenkin tosi hienosti, ihan suunnitelmien mukaan. Juha oli opetellut bändeineen uusia kappaleita, jotka hän esitti nyt ensimmäistä kertaa yleisön edessä. Tiedän että hän jännitti niitä etukäteen, ja sitä kautta minä jännitin… mutta nehän meni tosi hyvin. Oikein kylmät väreet tuli takahuoneessa muutaman kerran - hyvä Juha! Olit taas kerran upea :)

Somistusten osalta oli hieno juttu, että Pilailupuoti Pilis lahjoitti meille lainaksi rekvisiittaa. Kaikenlaista puuhaa ja askartelua kyllä riitti ja välillä tuntui että aika on kortilla, samoin yöunet. Mutta rakkaudesta tällaista hommaa kohtaan kertoo varmasti se, että jo viimeisten kappaleiden soidessa minuun iski kamala haikeus; voi ei… kohta tämä on ohi - mitäs me sitten suunnitellaan? =)

Kaunis kiitos vielä Juhalle, perheelleni + ystäville (jotka ovat kestäneet mun vouhotusta..) sekä kaikille tapahtuman järjestelyissä mukana olleille ja ennen kaikkea mahtavalle yleisölle! KIITOS! Paula ja Jani: yllätyksenne meni nappiin! Kiitos myös teille että tulitte… vaikka "ettehän te olleet tulossa" ;) heh! Aino-kummitytölle terkut."


teksti päivitetty 7.10.2007