OEPFC Helsingissä 7.12:

Ennakko-odotukset olivat korkealla Helsingin jäähallin permannon eturivissä perjantai-iltana 7.12.2007 shown alkaessa. Olihan kyseessä yhdysvaltain eturivin Elvis-tribuuttiartistien yhteisesiintyminen ja produktio, joka on maailmalla kerännyt myös huomattavaa myönteistä huomiota. Britanniasta marraskuussa alkanut kiertueen on tarkoitus jatkaa Suomen jälkeen ensi vuonna matkaansa mm. Lähi-itään sekä Australiaan.


Charles Stone, joka vastasi pääosin Elviksen 70-luvun konserttikiertueiden järjestelyistä, piti konsertin avauspuheen ja toivotti tuhatpäisen yleisön tervetulleeksi ainutlaatuiseen iltaan. "Esiinnyimme usein tämäntyyppisissä saleissa 70-luvulla, ja tapana oli tuolloin, että vapaalippuja ei jaettu, vaan kaikki maksoivat pääsystä konserttiin. Myös Elvis, jolla oli tapana antaa shekki omasta lipustaan minulle ennen konserttien alkua. Elvis oli maailman upein viihdetaiteilija, eikä toista hänenkaltaistaan enää tule", kertoi Stone.


Kuten aikoinaan Elvis-showssa, myös tämän illan kokonaisuus oli rakennettu ammattitaitoisesti, videoscreeneineen kaikkineen ja show pyrittiin viemään läpi tarkkaan hiotun ohjelman mukaisesti. Toki tästä käsikirjoituksesta poikettiin ainakin kerran, kun yleisöstä huudettiin toive: "Mean Woman Blues", jolloin 1950-luvun Elviksenä esiintynyt Donny Edwards otti tämän kappaleen käsittelyyn upealla tavalla, ja myös bändi pysyi perässä - vaikkei tämä varmasti etukäteen kuulunutkaan olla mukana ohjelmassa. Varsinaiseen ohjelmistoon lukeutuivat mm. "Love Me", "All Shook Up", "Jailhouse Rock" sekä setin päättänyt "Hound Dog". Donny Edwards, joka on valloittanut useita palkintoja eri kilpailuissa Yhdysvalloissa, valloitti myös Helsingin yleisönsä ensi tahdeista alkaen hienolla tavalla, ja mainion tilannetajunsa ansiosta hänen kommunikointiaan yleisön kanssa oli ilo seurata. Tämän lisäksi hänen lauluäänensä ja liikkeensä olivat hyvin aidon oloisia kyseiselle ajanjaksolle. Ei ollutkaan mikään ihme, että nuoren Elviksen eli Donnyn esiintymisestä jäi ainakin itselleni sangen myönteinen mielikuva.


"Vierailimme aiemmin Ranskassa, jossa esiinnyimme 21:ssa eri kaupungissa, ja siellä meidän taustalaulajien esittämät osuudet ovat muodostuneet suosituiksi", kertoi 1968 comebackin tekevänä Elviksenä esiintyvä Johnny Thompson. Illan aikana kuulimmekin mm. kappaleen "Amazing Race", jossa kolmen hengen "The Sweet Sensation" naislauluryhmän jäsenet pääsivät loistamaan kukin omalla vuorollaan. Laulajien taustalla esiintyivät lisäksi "The Royal Tribute Band" sekä "The Memphis Horns", jotka muodostivat yhdessä toimivan yhdistelmän illan Elvis-tribuutti-artisteille. Johnny Thompson esitti omassa comeback setissään mm. kappaleet "Rubberneckin'", sekä muutaman vuoden takaisen ykköshitin "A Little Less Conversation". Johnnyn esiintymisen jälkeen oli vuorossa pieni väliaika ennen shown jatkumista.


Elvis-ilta huipentui 70-luvun show'hun, josta vastasi ansiokkaasti Aloha From Hawaii -esiintymistä tuttuun esiintymisasuun pukeutunut Kraig Parker. 2001-teemaa seurannut "See See Rider" ja "Burning Love" heitettiin vielä leit kaulalla ja aurinkolasit päässä esiintyen, jonka jälkeen näistä luovuttiin. Kraig Parkerin lauluääni oli vahva ja esiintymisen aikana hän pääsi myös esittämään karateen liittyviä liikkeitä, kuten näyttäviä potkuja eräiden vauhdikkaimpien kappaleiden lopuissa. Kraig esitti mm. kappaleet "How Great Thou Art", "You've Lost That Lovin' Feeling", ja show-stoppereina toimivat "Polk Salad Annie" sekä erityisesti "Suspicious Minds", josta kuulimme erikoispitkän ja varsin energisen version näyttävine liikkeineen. Elvismäistä mahtipontisuutta esiintymisestä löytyi runsain mitoin.


Aidon 70-luvun shown lailla Kraig jakoi myös huiveja muutamien kappaleiden yhteydessä, ensi kerran kappaleen "In The Ghetto" alkaessa, jolloin onnekkaimmat saivat myös muiston tapahtumasta lavan edustalla silkkihuivin muodossa. Hieman hymyilytti, kun joukko järjestysmiehiä, joita ilmestyi nopeasti paikalle poistamaan ihmisiä lavan edustalta, näyttivät ottavan aivan vakavissaan nämä huivitilanteet, järjestyksenpidon, samoin kuin ammattimaisen valokuvaamisen kiellon valvonnan konserttisalissa.


Shown lopuksi kaikki kolme Elvis-esiintyjää palasivat vielä lavalle yhteisesiintymiseen, samoin kuin vauhdikasta encorea varten. Ei milloinkaan encorea? No tänä iltana sellainen kuitenkin yleisön pyynnöstä nähtiin ja koettiin! Konsertin jälkeen kaikki kolme Elvistä jakoivat vielä nimikirjoituksia sadoille ihmisille jäähallin aulassa, ja valtava määrä ihmisiä jonottikin tavatakseen illan tähdet vielä kasvoista kasvoihin.


Palatessamme takaisin ulos joulukuiseen vesisateeseen, oli monien ihmisten kasvonilmeistä päätellen tämän Elvis-tribuutti-shown näkeminen konserttiin osallistuneille varmasti kokonaisuutena unohtumaton elämys; harvoin jos koskaan tällaista produktiota on nähty tai tullaan enää näkemään näillä leveysasteilla!

Teksti ja kuvat:
OEPFC / Ville Rainisto 9.12.2007