Teksti ja kuvat: Jutta Vetter

Toukokuun puolessavälissä meitä Elvis-faneja hemmoteltiin kahdella Elvis-tribuutilla: 15.5. Tampereen Klubilla ja 16.5. Turun Klubilla. Tämä tribuuttipoppoo oli jo heittänyt kaksi Elvis-tribuuttikeikkaa Teksasissa (toinen James Burton & Bandin lämppärinä), ja Suomesta bändi jatkoi vielä matkaansa Puolaan, Ruotsiin, Norjaan, Belgiaan ja Hollantiin. Ansiokkaana lämppärinä nähtiin ja kuultiin kummallakin Suomen keikalla Whistle Baitin rokkaavan svengaava leffamusiikkisetti, jota myöskin tribuuttiporukka kovasti kehui.

The Original Elvis Tribute 2009:n vetonaulana oli Duke Bardwell, Elviksen kiertuebasisti vuosilta 1974-1975. Duke soitti bassoa yhteensä 181 Elvis-konsertissa sekä muutamilla studiosessioilla. Tämä show oli Duken ensimmäinen Elvis-projekti, ja hän ilmiselvästi nautti siitä. Lavalla hän oli leppoisan rento, mutta äärettömän taitava muusikko, joka toimi myös jonkin sortin tunnelmanluojana lavalla – hän höpötteli yleisölleen ja tsemppasi kanssamuusikoitaan.

             Duke Bardwell

Muut esiintyjät olivat Ted Roddy (laulu & huuliharppu), Marc Singer (rummut), Thierry Le Coz (lead-kitara) ja Vikki Lee (taustalaulu&komppikitara). Turussa lisäksi lavalla nähtiin Michael Jarrettin tytär Michele (taustalaulu kahdessa biisissä).

Tässä tribuutissa laulaja Ted Roddy ei yrittänytkään varsinaisesti matkia Elvistä eikä siis ollut Elvis-imitaattori, vaan tulkitsi biisit omalla tavallaan. Shown ehdottomia tähtihetkiä olivat Duke Bardwellin oma, bluesahtava versio Heartbreak Hotelista, sekä Turun yleisölle esitetty Duke oma, alun perin siskonsa häihin kirjoitettu slovarikappale You & I. Myöskin Elvis olisi halunnut levyttää kyseisen biisin, mutta sopimusteknisistä syistä hänelle ei koskaan saatu siihen oikeuksia.

Iäkkään Michael Jarrettin tulkinnat omista biiseistään I’m Leavin’ ja I’ll Be Home On Christmas Day olivat hyvinkin koskettavia hetkiä – varsinkin Turun keikalla mies esitti ne valtavalla tunnelatauksella ja saikin suuret suosionosoitukset, joista hän silminnähden oli itsekin liikuttunut.

Itse diggasin myös kovasti Tampereen keikalla esitetystä Thierry Le Cozin esittämästä Just Because –versiosta.

Kokonaisuudessaan showssa kuultiin Elvis-biisejä laidasta laitaan, ja omaa mieltä ilahdutti se, että tämä ei ollut pelkästään perinteinen hittikavalkadi, vaan keikoilla kuultiin myös mm. Walk A Mile In My Shoes,Way Down, Fame And Fortune, Power Of My Love, T-R-O-U-B-L-E, Polk Salad Annie ja Puppet On A String. Keikkojen lopussa yleisön suosionosoitukset palkittiin kahdella encore-biisillä.

Kummatkin keikat kestivät reilut 2 tuntia! Lisäksi kummallakin keikalla myös jaettiin 300 ensimmäiselle vain Suomen esityksiä varten tuotettu I’m Leavin’ –promolevy, joka sisältää 24 Elvis-kipaletta, joissa kaikissa Duke Bardwell soittaa bassoa. Joten vastinetta varmasti sai rahoilleen! Pieni miinus oli se, että pitkä setti olisi varmaan ollut sekä bändille että yleisölle kevyempi, jos se olisi sisältänyt edes pienen tauon.

Omasta mielestä Tampereen keikka oli hyvä, Turun keikka loistava!

Jutta Vetterin kirjoittaman pidemmän keikka-arvostelun voit lukea tulevasta King -lehdestä (The KIng 2/2009)