|
Elvis 70 Yrs |
 |
|
 |
|
- Muistoja
Caribian Elvis-tapahtumasta |
| Turussa, kylpylähotelli Caribiassa
pidetyssä Elviksen 70-vuotispäivän tapahtumassa lauantaina 8.1.2005
muisteltiin ja musisoitiin kellon ympäri Elviksen hengessä, ja tämä
monipuolinen tapahtuma oli kokonaisuutena melkoinen menestys. |
|
Teksti: Ville Rainisto / OEPFC |
|
|
| |
|
|
|
Kahden aikoihin iltapäivällä
tilaisuus potkaistiin vähitellen käyntiin suurella
Elvis-myyntimylläkällä Caribian 994-salin viereisellä
käytävällä, jossa
Elvis-kerhon lisäksi myös mm. Jungle Recordsin sekä Goofin' Recordsin
myyntipöydät.
Kiinnostuneita alan harrastajia riitti myyntipöytien
ympärillä runsaasti tilaisuuden edetessä ja Elvis-tuotteiden (mm.
cd-levyjen, dvd-levyjen, kirjojen, lehtien, julisteiden,
paitojen, postikorttien, jne.) vaihtaessa vilkkaasti omistajaa viereisestä
ravintolasalista kantautunut Elvis-karaoke, jossa esiintyi Vahto Jr., viihdytti taustalla
päivätapahtumaan osallistuneita. Ja näitä osallistujia kävi kaikkiaan
ainakin parinsadan ihmisen verran tämän iltapäivän aikana.
Kiinnostus aikamme suurinta viihdetaiteilijaa kohtaan oli
selkeästi suurta vielä 70 vuotta Elviksen syntymän
jälkeenkin, josta eräänä osoituksena - vilkkaan
kaupankäynnin ohella - voidaan pitää esim. viidentoista uuden
jäsenen liittymistä Suomen Elvis-kerhoon muutaman tunnin
aikana.
Hieman sivummalla
sijainneessa salissa oli esillä taiteilija Markku Laakson, joka oli
iltatapahtumassa myös ilo tavata, taidokkaita ja kansainvälisestikin
kuuluisia Elvis-lappalais-maalauksia. Samassa salissa esitettiin myös
tauotta laadukkaita Elvis-dokumentteja videotykiltä. |
|
|
 |
|
Kuva: KP |
|
| Elvis 70 Yrs -tapahtuman odotettu
pääosuus, luonnollisesti, muodostui illalla 994-salissa pidetystä
muistokonsertista, jossa esiintyi joukko maamme eturivin
Elvis-tulkitsijoita. Runsas parituntinen konsertti, jonka aikana
esitettiin reilusti yli kolmekymmentä kappaletta, oli eräänlainen
läpikatsaus Elviksen uraan eri taustaryhmien ja esiintyjien tukemana, alkaen alkuaikojen Sun-kauden levytyksistä, "That's All Right"
sekä "I Forgot To Remember To Forget", jatkuen 50-luvun
kultaiseen rock-aikaan, ja 60-luvun elokuvavuosien kautta 70-luvun Las
Vegasin esiintymisten musiikilliseen tarjontaan. Koko laajan
esiintyjäjoukon ja kappaleiden läpikäynti ei liene tarpeellista, sen
sijaan nostaisin esille ne näkemäni ja mainitsemisen arvoiset
kohokohdat konsertissa, jotka jäivät mieleen todellisina
huipputulkintoina. |
|
|
 |
|
Caribian
994-sali valmiina tapahtumaan. Kuva: VR |
|
| Pitkän linjan karismaattinen muusikko
Danny yhdessä viehättävän ja taitavan taustaryhmänsä D'Voices'n
kera esitti konsertin puolivälissä sikermän Elvis-hittejä, ja
encorena heitetty "Jailhouse Rock" edusti parasta Dannyä
tapahtumassa. Valitettavasti Dannyn, kuten monien muidenkin
esiintymisjakson pituus oli kohtuullisen lyhyt. Tosiasia kun oli, että
illan laajan esiintymisjoukon vuoksi esitettävien kappaleiden
lukumäärä oli etukäteen jouduttu rajaamaan esiintyjäkohtaisesti, ja
tämän kautta pyrittiin antamaan esiintymismahdollisuus kaikille
solisteille mahdollisimman tasapuolisesti. |
|
Itselläni oli joka
tapauksessa Elvis fan clubin delegaatiossa Ignatiuksen Hannun ja Pajun
Karin kanssa kunnia nauttia päivällistä yhdessä OEPFC:n
kunniajäsenen Dannyn seurassa ennen iltatapahtuman alkua keskustan
Ramada-hotellissa. Danny antoi jälleen kerran tunnustuksen fan clubin
vapaaehtoisuuteen perustuvalle toiminnalle, samoin kuin
Elvis-harrastukselle yleensäkin. "Musiikki ja Elvis-harrastus on
pitkälti oman arvomaailman valintakysymys, minkä kukin mieltää
itselleen tärkeäksi. Elvis on aina ollut iso osa omaa
arvomaailmaani." |
|
|
 |
|
Danny &
D'Voices täydessä vauhdissa. Kuva: VR |
|
| |
|
|
 |
|
Marko Haavisto:
"I washed my hands in muddy water...". Kuva: VR |
|
|
Laulaja-kitaristi Marko Haavisto
esiintyi useiden muiden muusikoiden lailla kahdesti illan aikana.
Ensimmäisessä setissään hän esitti Elviksen alkuaikojen
musiikkia.
Jälkimmäisessä esiintymisessä "I Washed My Hands In Muddy Water"
oli odotusten mukaisesti, viime elokuisen Tampereella järjestetyn
Elvis-tapahtuman lailla, vauhdikas ja energinen tulkinta tältä
Poutahaukat -bändin keulahahmolta. |
|
|
| |
|
|
Useimmille vanhan
rock-musiikin ystäville
tuttu, yli parikymmentä vuotta lauluhommissa mukana ollut Rock Ola
säväytti lukuisat ihmiset yleisässä - ja positiivisessa mielessä -
häneltä melko yllättävällä valinnalla iltatapahtumassa
jälkimmäisessä setissään.
"My
Way" pelkän pianon säestyksellä esitettynä toimi erittäin
hienosti, ja tämä tunteellinen esitys saikin osakseen ansaitut
aplodit. |
|
|
 |
| Rock
Ola tunnelmoimassa. Kuva: VR |
|
|
|
|
 |
|
Maija Littokivi
ja energinen "Suspicious Minds". Kuva: VR |
|
|
Konsertissa taustalauluryhmässäkin
mukana laulanut Maija Littokivi esiintyi tapahtumassa myös soolona, ja
erityisesti energinen "Suspicious Minds" oli todella
mainitsemisen arvoinen tulkinta tältä lahjakkaalta nuorelta
laulajattarelta, joka eläytyi hyvin esitykseensä.
Hurrattiinpa hänet
vielä takaisin lavalle esityksensä jälkeen! |
|
| |
|
|
Vuoden 1996 tangokuningatar
Saija
Varjus kunnostautui tapahtumassa myös rockin kuninkaan musiikin osalta,
ja illan positiivisiin tulkintoihin lukeutuikin "Always On My Mind"
hänen esittämänä.
Konsertin jälkeisissä Elvis-jameissa hänet
nähtiin myös kylpylähotellin ravintolan pienellä lavalla esiintymässä, kuten
nähtiin myös Elvis 70 Yrs -tapahtuman todellisiksi yllättäjiksi
nousseet Eduardo Martinez sekä Knucklebone Oscar, jotka osoittautuivat
uskomattoman taidokkaiksi Elvis-tulkeiksi. |
|
|
 |
|
Saija Varjus
yllättää "Always On My Mind" esityksellään. Kuva:
VR |
|
| |
|
|
 |
| Eduardo
Martinez tahdittaa kappaletta "Burning Love".
Kuva: KP |
|
|
Vaaleaan, grooveen pukuun ja
näyttäviin aurinkolaseihin sonnustautuneen laulaja Eduardo Martinezin
Elvis-tulkinnoissa oli huima määrä persoonallisuutta, taitoa ja upeaa
eläytymistä, ja hän sai yleisön nopeasti mukaansa
esityksiinsä. Vauhtia, rytmiä ja svengiä ei näistä
Elvis-tulkinnoista ainakaan puuttunut.
Huhupuheena aiemmin kuulemani kehut hänen taitavasta
lavaesiintymisestään pitivät täysin paikkaansa, ja oikeastaan
ylittyivätkin monin verroin. Esimerkiksi "I Feel So Bad", Elviksen 1960
levytys, nousi Eduardon tulkinnasta suorastaan uudelle tasolle.
Keskustelimme tämän Argentiinassa syntyneen showmiehen kanssa
konsertin jälkeisissä Elvis-jameissa, upean esiintymis- ja rytmitaidon lisäksi hän
omaa myös näyttävän Elvis-tatuoinnin käsivarressaan, samoin
erittäin kohteliaan ja ystävällisen käytöksen. |
|
| |
|
|
 |
| Eduardo
vauhdissa... Kuva: VR |
|
|
 |
| "I
Feel So Bad..." . Kuva: VR |
|
| |
|
|
Vähintään melkoiseksi showmieheksi
osoittautui myös kitaristi-laulaja Knucklebone Oscar helsinkiläisestä
bändistä nimeltä Circus Knucklebone.
Hämmästyksemme oli
täydellinen hänen aloittaessa esittää vuoden 1968 tv-comebackistä
tuttua klassikkoa "Guitar Man". Varmasti monien muiden lailla
OEPFC:n edustajatkaan eivät olleet valmiita todistamaan aivan niin
hurjaa showta kuin Oscar veti; aivan mieletön vauhti ja syke päällä koko ajan! Siis, käytännössä kuin yhden miehen Elvis-show,
kyseessä oli mielestämme poikkeuksellisen taidokasta sähkökitaran
soitantaa ja
energistä laulantaa ensi tahdeista alkaen, eikä tämä vauhti
laantunut kuin vasta päätöskappaleen viimeisten sointujen jälkeen. |
|
|
 |
|
Knucklebone
Oscar pisti pystyyn melkoisen Elvis-shown. Kuva: VR |
|
| |
|
|
Toisessa setissä
Oscarin vetämä sähäkkä "C.C Rider" suorastaan räjähti silmille, ja tätä seurannut Knucklebone
Oscarin ja Eduardo Martinezin yhteisesitys - eräänlainen jamiversio -
Elviksen 1972 hitistä "Burning Love" toimi konsertin
ehdottomana show-stopperina, olimme jäädä sanattomiksi sen
nähtyämme. Uskaltaisin jopa väittää, ettei sellaista tulkintaa,
intensiivistä eläytymistä ja draivia ole koskaan ennen nähty
Elvis-numerossa, ei ainakaan kotimaan tantereella, ei läheskään,
eikä milloinkaan.
Hillittömän svengaava, groove, ja hurjaakin
hurjempi esitys päättyi Oscarin kitaransoittoon Eduardon olkapäillä,
ja yleisö hurrasi täysillä mukana. Heidän yhteisesiintymistään ja
tulkintaansa kappaleesta oli varmasti näkemisen arvoinen eikä sitä voinut kuvailla muutoin kuin sanalla
"Uskomaton".
Knucklebone Oscarin ja Eduardo Martinezin soisi
molempien esiintyvän Elvis-tapahtumissa myös tulevaisuudessa, sillä
heidän showmiestaitonsa tulevat jäämään mieleen pitkäksi aikaa.
Voi sitä onnekasta The King-lehden toimituskuntalaista, joka sai
kuvattua koko "Burning Loven" bootleg-videona suoraan lavan
edestä. |
|
|
 |
|
Oscar ja
Martinez "Burning Loven" päätöshuipennuksessa.
Kuva: KP |
|
 |
|
Kuva: VR |
|
|
 |
|
Kuva: VR |
|
| |
|
|
|
Tapahtuman suosiosta kielii jotain se,
että Caribian huoneet myytiin loppuun jo hyvissä ajoin ennen tammikuun
alkua. Onneksi myös keskustan Ramada ja Cumulus tarjosivat tapahtumaan
osallistuneille edullisia majoituspaketteja, jotka osoittautuivat
hyviksi vaihtoehdoiksi. Illan konsertin yleisömäärä ylitti
kuudensadan, eli väkeä oli vähintäänkin mukavanpuoleisesti paikalla
todistamassa edellä mainittuja Elvis-tulkintoja. Lopuksi haluan vielä
kiittää tapahtuman järjestäjää, turkulaista R-Beat Oy:tä, ja
erityisesti Kari Rantalaa onnistuneen Elvis-tilaisuuden
järjestämisestä. Toivottavasti tavataan samoissa merkeissä myös
tulevaisuudessa!
Kuvat: VR (Ville Rainisto),
KP (Kari Paju)
|


|
|
|
|
|