Elvis-fanin palsta    
 Tällä palstalla julkaisemme Elvis-fanien omia kirjoituksia ja artikkeleita.    
     
     
 Levyarvostelu: Rock'n'roll - Hurlumhei!    
     
 


Herätkää eloon ja kevääseen te kaikki talvihorroksen turruttamat ihanat murmelipalleroiset, rock´n´roll ja auringonpaiste saapui Suomeen! Swingikengät jalkaan ja lattialankkuihin vauhtia, se on nimittäin Rock´n´roll Hurlumhei, joka aiheuttaa positiivista levottomuutta! Vesa Snygg sekä Satelliitin ihka ensimmäinen odotettu pitkäsoitto on ilmestynyt 4.4.2011 ja se sytyttää himmenneet rock´n´roll-liekit uudelleen. Juuri tältä se tuntui ja kuulosti aikoinaan, kun Elvis Presley ja muut valloittivat maailman rock´n´rolliksi nimetyllä musiikilla. Vesa Snygg sekä Satelliitin levy sisältää 13 kappaletta, jotka on omistettu suurille tähdille. Levyn kaikki kappaleet on laulettu suomeksi alkuperäisiä tulkintoja kunnioittaen. Suurimman osan laulujen sanoista on laulaja Masa Saloranta itse kääntänyt suomeksi.

Innostuin heti levystä ja halusin kirjoittaa siitä arvioinnin.

Mainitsen kaikki laulut, mutta kerroin joistain enemmän eritoten Elviksenkin levyttämistä kappaleista. Ps. Tämä kirjoitus on tehty fiilispohjalta, ei äidinkieltä ja valtavaa johdonmukaisuutta noudattaen…

1. Mulle taivas aukeaa (Teenage heaven)

                             Eddie Cochranin laulu on saatu kuulostamaan hienolta. Erityiskiitos Juho Hurskaisen hienoille                              saksofonisooloille. Heti alkoi tehdä mieli tanssia. Pojat haluavat talon, jossa on uima-allas ja                    mitä kaikkea muuta…eli teiniunelmoijan taivas.

2. Ilkeä paholainen (Mean little mama) Tuomas Metsbergin soolo on kaunis ja Vesa Snyggin laulu ja   Juho Hurskaisen saksofonin soitanta tuntuvat ikään kuin keskustelevan toistensa kanssa.                             Vuorovaikutuksen sinfoniaa.

3. Melkein halvaannuin (Paralyzed)

Suomenkielisten sanojen takana on aikoinaan ollut Jussi Raittinen. Saara Metsberg on taustalla pianon ääressä ja tämähän kuulostaa ihan boogie woogielta. Mahtavaa, Elviksen alkuperäisessä versiossa vuodelta 1956 korostuu kontrabasson tuoma rytmi, tässä piano. Voitte itse valita kummasta pidätte enemmän. Rakastan Elviksen versioita, mutta tämäkin on ihana. Kuten Elviksen levytys aikoinaan valloitti Amerikkaa, niin myös Vesa Snygg sekä Satelliitin suomenkielinen esitys aiheuttaa positiivista levottomuutta suomalaisessa kulttuurimaisemassa. Kun tätä käännöstä menisi soittamaan hämyiseen karaokebaariin heti Jätkänhumpan, tuon kansalliseepoksemme jälkeen, uskoisin että ihmiset kokisivat kuulleensa jotain uutta ja erikoista. Kahdesta suuresta, Jätkänhumpasta ja Lapin kesästä ei silti luovuttaisi, kyllä ne niin rakkaita ovat, mutta luulen että tämä musiikki pysäyttäisi kuuntelemaan tarkemmin ja kellohame heilahtaisi taas entiseen malliin. Elvistä voisi soittaa levyltä, mutta livebändi on aina livebändi.

4. Yksin Kuivaan Kyyneleet (Lonesome Tears In My Eyes)

                             Tästä tulee mieleen vanhat suomalaiset mustavalkoiset elokuvat. Ihana Joel Rinne, lapsuuteni rakkaus ja myöhemmin tuli kuvaan Elvis. Raahasin kassikaupalla lapsena kirjastosta videoita kotiin ja katselin lähes kaikki suomalaiset elokuvat, joiden musiikilliseen sisältöön myös ulkomaisilla tähdillä on ollut vaikutusta. Silmieni edessä menee hidastettuna kuvana joku Esa Pakarisen elokuva, näen naisen tanssimassa Helsingissä jossain paikallisessa baarissa tai Rovaniemellä Pohjanhovissa. Ja väsyneet kullankaivajat voivat levähtää hetken.

                             Laulussa on ihania latinalaisia rytmejä, mutta se on saatu kuulostamaan jotenkin supisuomalaiselta. Tulee myös mieleen Elviksen elokuva Fun in Acapulco ja kuvittelen hänet tanssimassa röyhelöhihapaidassaan flamencoa ainakin viisi kaunista senioritaa seuranaan.

5. Mä Aion Istuu Vain (I´m gonna sit right down)

              Elviksen alkuperäinen versio on vuodelta 1956. Vesa Snygg sekä Satelliitin levytyksestä välittyy Elviksen alkuaikojen levytysten tunnelma. Suomalaiset sanat on tehnyt Esa Pulliainen ja tämän on levyttänyt myös Rauli Badding Somerjoki. Vinkki, kannattaa kuunnella tätä ja Elviksen versiota vuorotellen. Tämän laulun aikana vain täysin rytmitajuton ihminen voi istua paikallaan. Itse en pystynyt istumaan, oli noustava ylös. Jalassani olevat vaaleanpunaiset Reino-aamutossut pakottivat minut tanssiaskeleiden rytmiin mukaan.

6. Verta Kivestä (Blood From A Stone)

              Tämän taitaa olla sambaa. Pidän juuri siitä, että kappale vaihtelee rytmistä toiseen.  Hetken voisin luulla olevasi Sambakarnevaaleilla ja heti perään saksofonisoolon aikana olen Jazz- clubilla New Orleansissa. Taidan kaivaa itseni nahftaliinistä ja lähteä ulos tuulettumaan, kiitos herätitte minut talviunesta. Hyvänen aika, nythän on kevät. Elämä on liika lyhyt tuhlattavaksi kotona kirjan tai tietokoneen kanssa istumiseen.  Hei talitintti siellä, kiipeän seuraksesi puuhun. Odota vähän, tulen laulamaan kanssasi serenadin auringonpaisteelle. Jee, rock´n´roll!

7. Mona Lisa

             Minullakin, niin kuin monella muulla ihmisellä on kopio Leonardo da Vincin maalauksesta nimeltä Mona Lisa. Olen aina ajatellut jospa minäkin osaisin hymyillä yhtä salaperäisesti ja kauniisti kuin tuo maalauksen nainen. Kaikki hymyt ovat varmasti omalla tavallaan silti kauniita. Tuolle maalaukselle ja naiselle on myös omistettu tämäkin laulu. Nat King Cole levytti laulun vuonna 1950 ja Elviskin on armeija-aikojensa kotiäänityksissään Saksassa levyttänyt juuri tuon version. Suosittelen teitä ostamaan vaikkapa Elviksen “Home Recordings” -levyn ja kuuntelemaan hänen kotonaan tehdyn äänityksen, se on rauhallinen ja kaunis kitaralla soitettu versio ja kun ensimmäisen kerran kuulin sen, pidin siitä heti. Laulu on yhtä kaunis kuin maalauskin. Vesa Snygg sekä Satelliitin levyllä kuultava levytys on rytmiltään nopeampi, tällaisena se on ensimmäisen kerran levytetty vuonna 1959. Minua kiinnostaisi tietää, onko Elvis kuullut sitä versiota, luultavasti on. Jos olen oikein ymmärtänyt, Elvis oli mies, joka tarkkaan seurasi aikansa musiikkielämän kehitystä. Olen kuullut monta nopeampaa tulkintaa tästä laulusta ja se kuuluu monen ulkomaisen bändin suosikkilistalle, mutta usein meininki on tärkeintä ja soitto jää taka-alalle. Vesa Snygg sekä Satelliitin versiossa osataan soittaa ja laulaa hallitusti meininkiä silti unohtamatta. Kappaleen svengi on keinuva ja melodia kaunis. Tämä on yhtä suurta taidetta, kuin alkuperäinen taulu ja huolella tehty pienistä yhteen toimivista yksityiskohdista, joista syntyy miellyttävä kokonaisuus. Koko levyn suosikkini.

8. Hellä Rakkaus Rinnassain (Sweet Love On My Mind) Kontrabassolle plussat. Halikainalolaulu

9. Kuka Vauhdin Antaa (Who´s Pushing Your Swing)

                             Hienot suomenkieliset käännökset

10. Kuun Lumoissa (How high the moon)

                             Saara ja Masa laulavat hienosti yhteen. 

11. Hymy (Smile) toinen levyn suosikkini… alkaa hymyilyttämään. Rakastan tätä tekstiä. Tämä on ollut yksi suosikkini aina. Rummut, kontrabasso ja saksofoni loistavat. Tämän laulun alkuperä on Charles Chaplinin elokuvassa vuodelta 1936. Laulun levytti Nat King Cole vuonna 1954. Yksi hymy voi pelastaa monen ihmisen päivän!

12. Kuilu Rakkauden (Funnel Of Love) Tuulikki Pajulle kiitos kauniista laulusta. Tämä tarina kannattaa kuunnella.

13. Laske Kymmeneen (Milk Cow Blues) Elvis levytti tämän vuonna 1954 ja se oli yksi niistä kappaleista, jotka muuttivat maailmaa. Muistan ajan, kun olin 15-vuotias ja kuuntelin kirjastosta lainatulta cd- levyltä tätä laulua ja olin mennyttä naista. Saatoin kuunnella tuntikausia silmät loistaen Elviksen Sunin levytyksiä, myöhemmin sain kokea ajan kun levytyksistä ilmestyi vinyylisingleboksi vuonna 2000 ja safiirineulainen retrolevysoittimeni sai lisähommia. Miten te pojat teitte tämän, no menkää ja tehkää se uudelleen! Scotty Moore loi aikoinaan ainutlaatuisen soundin kitarastaa, niin myös tällä levyllä Tuomas Metsberg ja Masa Saloranta.

Bändiin kuuluvat:

Vesa Snygg eli Masa Saloranta, Satelliitti eli

Ari Berghäll, Jupe Litmanen, Tuomas Metsberg, Juho Hurskainen.

Levyllä lisäksi Saara Metsberg, Esa Kuloniemi, Tuulikki Paju

 

 Teksti: Susanna Hautahalme