Elvis-kerhon presidentti Hannu Ignatius informoi ajankohtaisista kerhon asioista tällä palstalla.

 

     
     
16.6.2013
 

 

 

Pressojen kesäretki – eli jos Lahteen/Kotkaan haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt

Joskus, mutta ei liian usein, olemme järjestäneet Villen kanssa pressojen tapaamisen Lahdessa. Tänä vuonna oli taas tapaamiseen sauma, The King -kesälehden ilmestymisen jälkeisenä viikonloppuna.

Suunnitelmissa oli, että kävisimme Lahden suositussa Mamma Maria -italialaisravintelissa sapuskoimassa, ja oikein pöytävarauskin tehtiin. Tällä kertaa kävi niin, että VR kariutti suunnitelmat. Oma vaihtoyhteysjunani ei matkustajia Riksussa odottanutkaan, toisin kuin ensimmäisessä junassa infottiin. Nice. :) Tietenkään en yksin itään päin ollut matkalla, vaan noin 40 muutakin matkustajaa oli kuulemassa asemalla erään virkailijan selvitystä siitä, että korvaavaa yhteyttä ei järjestetä. Odottakaa tunti seuraavaa paikallisjunaa, joka tulee 45 minuutin päästä. Kiitos tästä! Pöytävarauksemme peruminen oli vielä pientä siihen järjestelyrumbaan nähden, mitä esim. Joutsenoon ja Joensuuhun matkalla olleet kanssamatkustajat joutuivat jatkoyhteyksien viivästymisien lisäksi kokemaan. Olin hyvän mielen kesäretkellä, joten otin asian lunkisti.

Tunnin alkuperäisestä aikataulusta myöhässä laskeuduin Lahden rautatieasemalle, jossa Ville vilkutteli iloisesti KIAnsa kupeessa. Sitkeinä(?) sisseinä kävimme Mamma Marian ruokalijajonot tsekkaamassa, mutta jatkoimme erään makoisan paikallisnoutopizzapaikan kautta kohteeseen B, varapressan apartomentokseen. Sauna lämpiämään ja pitsaa leipäluukusta sisään. Kipakoissa löylyissä päivitimme kuulumiset Elvis- ja muista kuvioista. Välillä chillailua parvekkeella uuden Stay Away, Joe -cd:n soidessa taustalla. Yksi illan tehtävistä oli katsastaa läpi Aloha-dvd Porin kesämeetinkiä vaften. Nimittäin yksi päiväosuuden ohjelmanumeroista tulee olemaan Aloha 40 -muistelot, jossa erittäin keskeisessä roolissa on aitiopaikalla tapahtumia todistanut Ed Bonja.

Lauantaiaamu alkoi rauhallisella tempolla. Kotkaan ei ollut vielä kiire, joten kävimme aurinkoisessa säässä päiväkävelyllä Sibelius-talon läheisessä satamassa. Sibbetalossa oli kuulemma menossa iso animeharrastajien tapahtuma ja se näkyi katukuvassa. Mitä erilaisimpiin asuihin pukeutuneita nuoria alan harrastajia liikkui pilvin pimein. Maailmaan mahtuu, ja onhan meitä – mitä erilaisempia harrastajia – tuumasimme Kotkaan startatessamme. Todisteena päiväkävelypyrähdyksestä ohessa kännykkäkameraan tarttuneet kuvat Lahden satamasta sekä vanhana Kipparikvartetti-fanina bongaamani Kaunis Veera -ravintolalaivan kyltti.
 




 

 ”Ajoaika Kotkaan on noin puolitoista tuntia”

 Tai niinhän sitä ainakin luulisi, sillä suorahko tie johtaa Lahdesta Kouvolan kautta kuuluisaan merisatamakaupunkiin. Kauniissa säässä Pollyjä popsivan pressakaksikon taival eteni lähes mutkattomasti Elviksen viihdyttäessä matkalaisia From Elvis in Memphis -ftd:n pauhatessa kajareissa. Jostain syystä Kouvolan esikaupunkialueella likinäköiset etupenkkiläiset lukivat kai yhtä aikaa ”Koria”-kyltin Kotkaksi, ja ajoimme harhaan – mutta pieni u-käännös korjasi kurssin.

 Määränpäässä meillä oli tarkoitus tavata alajaostomme KEA:n Tomi ja Teemu, mutta koska ensin mainitulle oli napsahtanut töistä iltavuoronakki, päätimme mennä tuttuun Vuorelankulmaan. Siellähän sijaitsee joviaalin mesenaatin Timo Mähösen luotsaama Kotkan Valokuvakeskus. Mutta Karhulan paikkeilla alkoi matkarattaisiimme ilmaantua hidastavaa hiekkaa. Uutukaisen moottoritiehankkeen takia – hyvistä luotsitaidoistamme huolimatta(?) – ajauduimme huonosti viitoitetuilla tiellä erinäisille kapeneville tieosuuksille. ”Tomin Prisman” ohi hurautettuamme huomasimme ajautuneemme omituiselle tieosuudelle, jonka varrella bongasimme jos jonkin näköistä louhosmateriaalia. Naureskelimme kesäseikkailumme saamalle käänteelle, napsautimme Neiti Navigaattoria ensimmäistä kertaa tällä reissulla ja pyörähdimme paluusuuntaan. Samaan aikaan Elvis lauloi kuin naulan kantaan: ”True Love Travels on a Gravel Road”. Näinhän se on. :)

 Eikä aikaakaan, kun tarunhohtoisen uljas Vuorelankulma siinsi silmissämme ja karautimme perille. Vain 40 minuuttia aikataulusta myöhässä. Sulkemisajan ollessa käsillä, ehdimme kuitenkin siemaista annoksen kylddyyriä Video- ja elektronisen taiteen Festivaali 2013 -näyttelyn muodossa. Koska taide on sielunravintoa, siirryimme mainioksi tiedettyyn Tai Hingiin ruumiinravintoa hankkimaan. KEA:n Tomi ja Teemu pöllähtivät paikalle kuin aaveratsastajat ja pääsimme itse asiaan: syömään. Kuten kaikki hyvin tietävät, erittäin tärkeä osa ruokailunautintoa on myös ruokailuseura. Ja kuinka ollakaan, ennen kuin tämä primitiivinen mutustelurituaali oli viihdyttävässä seurassa ohi, huomasimme istuneemme loosissamme lähes kolme tuntia. Mutta jokainen minuutti oli kuin rahaa olisi pankkiin pistänyt. :)

 Osa ruokapöytäkeskusteluista pyöri tulevan ulkomaanmatkamme ympärillä. Sillä sekä OEPFC:n että KEA:n edustus lähtee heinäkuun alussa kaupunkimatkalle Berliiniin. Siellä tutustumme paitsi kaupungin kulttuuri- ym. tarjontaan, myös ystävämme Ed Bonjan uuteen kotiin. Ja että meillä olisi jotain tuliaisia Elvis-väellemme, tuomme armoitetun valokuvaajan mukanamme Suomeen ja kesäiseen Porin tapahtumaamme! Kuten alkupuolella pakinaani jo mainitsin, tuli tämän vuoden tammikuussa kuluneeksi 40 vuotta historiallisesta ”Aloha from Hawaii” -satelliittikonsertista. Kansainvälisesti monet eri clubit ovat alkuvuodesta tapausta muistaneet ja niin teemme ensi kuussa myös me, sillä meillä on piirissämme mies, joka oli enemmän kuin aitiopaikalla todistamassa tapahtumia Honolulussa. Meeting-yleisölle suunnatun vapaamuotoisen keskustelutilaisuuden aihe on ”Aloha”, ja Matti Härkösen toteuttaman lyhyen videointron kautta voimme siirtyä kiinnostavien kysymyksien äärelle. Miettikää reilusti erilaisia ko. konserttiin, sen taustoihin ja puitteisiin liittyviä kysymyksiä valmiiksi, niin saamme herkullisen hetken aikaan.

 Lauantain loppuillan vietimme KEA:n päämajassa osittain Aloha-teeman merkeissä ja osittain elokuvaviihteen parissa, josta vastasi Nicolas Cage. Kuten tiedetään, Elvis-yhteys on tässäkin miehessä löydettävissä…

 Ja kuten sanonta kuuluu: lopussa kiitos seisoo. Sen saavat osakseen Ville, Timo, Tomi, Teemu, Johanna, Miska ja tietysti Elvis.

 Matka jatkuu ja karavaani kulkee.

 Hannu

 

 

 

     
     
28.4.2013
 

 

 
Puolen miljoonan kävijän rajapyykki

Vajaa 15 vuotta sitten avattujen clubimme nettisivujen kävijämäärä on nyt huhtikuun loppupuolella ylittänyt puolen miljoonan rajan. Lukuhan tuntuu ihan mahtavalta, varsinkin kun muistaa, että sivuston toiminta on vilkkaimmista päivistään hiljentynyt melkoisestikin. Osasyynä tähän on luonnollisesti sosiaalisen median osuus; erityisesti Facebook ja siellä clubin omat sivut ovat äärimmäisen suositut. Siellä sivujen ja päivitystemme seuranta on erittäin vilkasta. Siitä kertoo myös sen puolen "jäsenmäärä", eli tykkääjät joita on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti kolminkertainen määrä varsinaiseen rivijäsenmääräämme verrattu. No, oli miten oli - en ollenkaan väheksy perinteisten nettisivujenkaan olemassaoloa. Sivuja tarvitaan, ja siitä kertoo myös omalla selvällä luvullaan tuo nyt ylittynyt 500.000. Kiitos siis paitsi sivuillamme vieraileville, myös varapressa Ville, joka sivuja päivittää ja ylläpitää! Työ ei ole turhaa.

Fan clubimme jäsenlehti The King ilmestyi aina vuoteen 2003 saakka viisi kertaa vuodessa. Tuolloiseen ilmestymistahtiin kuului perinteinen vappulehti, jonka koin itse monella tapaa olevan portti kesään. Noita aikoja tämän tulevan vapun alla muistellessani ajattelin väsätä pienen vappumaisen Pressan palstan, jossa päivitän vähän tulevaa, ennen kesäkuussa ilmestyvää kesä-Kingiä.
 

Parin viikon kuluttua maahan saapuu nyt viidettä perättäistä vuotta The Original Elvis Tribute -show, joka kannattaa (lue: täytyy) ehdottomasti käydä kokemassa! Tänä keväänä show vierailee kolmen show'n verran kahdella paikkakunnalla: Savonlinnassa (http://www.savonlinnasali.fi/index.php?tapahtumakalenteri) ja Helsingissä (http://www.savoyteatterifi/EnrolmentClient/info.aspx?Key=91AD69AC09F6E2A2E84AE67644F3B33C). Jos itselläni olisi mahdollisuus, niin lähtisin Savonlinnasalin konserttiin koska paikkaa en ole aiemmin nähnyt - mutta nyt käydään sitten tämä mainio musiikillinen kokemus ottamassa haltuun Savoy-teatterissa (jonka kohdalla niin ikään on itselläni ollut toistaiseksi aukko sivistyksessä). Ei muuta kuin runsain joukoin arkea helpottamaan loistavan Elvis-tulkin Robert Washingtonin ja alkuperäisten Elvis-muusikoiden show'hun!
 

Lopuksi hieman tulevan kesän Elvis-meetingistä... Näyttämönähän toimii jääkiekon suomenmestaruuskapunki Pori ja siellä paikallinen Sokos-hotelli Vaakuna. Puitteet ovat mitä mainioimmat ja ajankohtaan olen ennakkoon tilannut "yläkerrasta" loistavan kesäsään. Bändikattaus on, sanoisinko, makoisa sillä paikallinen Kim Willman & Movers on paikkansa väkemme sydämissä jo aiemmin lunastanut ja uutena tuttavuutena homman haltuun ottaa verevä Eero Raittinen & Wiley Cousins bändeineen. Olen enemmän kuin iloinen, että elokuun 2012 lopulla Eeron Mustanlahden-keikalla Mansessa sain lyötyä tämän meeting-keikan lukkoon. Odotettavissa on erinomainen ilta... ja miksei päiväkin - sillä jo pitkään osana tapahtumiamme ollut Ed Bonja vahvisti pääsynsä paikalle nyt huhtikuussa. Ed on ikävä kyllä sairastellut pitkin talvea ja viettänyt pitkähköjäkin aikoja sairaalassa, mutta kevään myötä asiat ovat petraantumaan päin. Meeting-ohjelmassa on tarkoitus niin ikään pitää tiivistahtinen tietokilpailu - ja vastauksena liikkeellä olevaan väärään "huhuun" tämä: tapahtumassa ON myös karaoke klo 16.30 - 19.30. Se pidetään hotellin Kallela-salissa ennen varsaisia iltakarkeloita, jotka alkavat klo 20 levymusalla.

Että näin. Tässä saumassa ei muuta kuin iloisen pirskahtelevaa ja kuplivaa Wappendaalia sekä aurinkoisen iloista kevättä!

Hannu





 


 

     
     
   
 

 

  22.12.2012
 

 

 
Maailmanloppua odotellessa...

Kuluneen vuoden ehkä kulunein juttu lienee eittämättä ollut maailmanlopusta uutisointi ja veisteleminen. Sen verran paljon asia on ollut esillä eri puolilla. Kävipä jopa niin, että perjantaina 21.12. aamulla klo 7.40 töihin kävellessäni kuulin erään porttikongin luota aamupimeässä pienen lapsen äänekästä, surkeaa itkua, kun äiti veti tätä pulkassa: "Äitiii, äitiii, tänään tulee maailmanloppu.Tänään tulee maailamanloppu!" Ja tänään, "dagen efter", huomataan että turhasta pelottelusta oli kyse.
Tänään, kuinka ollakaan, keskustelin tästä(kin) aiheesta puhelimessa erään pitkäaikaisen jyväskyläläisen fan club -jäsenen kanssa, joulutoivotusten ja -kuulumisten ohessa. Hän kertoi, kuinka hänen työpaikallaan vuonna 1974 eräs kollega oli (uskonnollisena kantanaan) ilmoittanut totuutena, että maailmanloppu tulee tuona vuonna. Jälleen kerran: turhaa pelottelua. Kaikki 60-70-lukujen lapset varmaan muistanevat, kuinka joskus spekuloitiin sillä, että maailmanloppu tulee vuosituhannen vaihteessa, 1999-2000. Eli kun ydinvoimaloiden ym. laitosten systeemin eivät osaa lukea uusia lukemia, niin siitä seuraa totaalinen possahdus. Itsekin muistan eräänä kesänä 70-80-lukujen vaihteessa ajatelleeni, että minulla on parikymmentä vuotta aikaa enää jäljellä. Ja taas: turhaa pelottelua.

Tähän väliin ehkä meidän kaikkien olisi ihan oman itsemme piristämiseksi syytä kuunnella Egotripin aiheeseen nasevasti iskevä biisi (ja unohtaa hössötys):

http://www.youtube.com/watch?v=aGoUBFbinQ4

Näin vuoden loppumetreillä monet uskoakseni pysähtyvät ajattelemaan taakse jäänyttä vuotta ja sen tapahtumia. Kuten joululehtemme pääkirjoituksessa mainitsin, vuosi on ollut väärällään erinäisiä Elvis-tapahtumia; tyyliin jokaiselle jotakin. Minulle kesäihmisenä parhaimmat muistot vievät heinäkuun alkuun. Kotipaikkakunnallani Kiteellä vietimme aurinkoisessa kesäsäässä isäni 80-vuotispäiviä mukavan tuttava- ja sukulaispiirin kanssa. Olimme molemmat, isä ja poika, ilahtuneita siitä että iloisen olemuksen ja Amerikan tuulahduksen synttäreihin toi parempi puoliskoni Piia, joka tuli juhliin suoraan Los Angelesin-matkaltaan. Minulle, lähes jatkuvasti USA-matkakuumeiselle, se teki eetvarttia. Tästä ei kulunut montaa päivää, kun pääsinkin reissuun. Suuntana oli tosin Etelä-Pohjanmaan tunnetuin tangokaupunki, jossa isompi väkijoukko kemutti elvismäisesti 7.7. Kivat kemut ne olivatkin. Nyt, viisi kuukautta myöhemmin, ovat tulevan kesän meeting-kuviot kohtalaisen hyvin selvillä. Minulle on nyt joulukuussa ehdotettu jäsenistön taholta meeting-kaupungeiksi mm. Tammisaarta ja Joensuuta. Molemmat ovat oivia vaihtoehtoja, ja ne pistetään muistikirjaan vastaisen varalle

Jotain kotimaista julkaisu-uutistakin on uudelle vuodelle luvassa: uusi suomalainen Elvis-kirja. Tämä "Elvis Presley - puoliverinen", laulajan intiaanisukujuuriin pureutuva opus on sellainen, josta ei maailmalla ole tähän mennessä aihetta käsittelevää kirjaa syntynyt. Olen samalla kertaa jännittynyt ja iloinen tästä projektista. Toivonkin antropologi Juha Hiltuselle työrauhaa ja menestystä tutkimuksiinsa. OEPFC of Finlandin puolesta voin sanoa, että on ilo olla taustalla mukana!

Lopuksi pikainen katsaus tammikuulle 2013: Finlandia-talon TCB-bändin konserttiin 23.1. on tulossa iso joukko Elviksen musiikin ystäviä ja fan clubimme jäseniä ympäri maata. Toisin kuin vielä alkuvuodesta luultiin, erillistä fanitapaamista ei järjestäjätaho meille ilmoittanut. Sellaista ei siis ole järjestymässä. Muutos on myös se, että Joe Esposito ei pääse mukaan tälle Euroopan-kiertueelle taannoisen silmäleikkauksensa takia. Hänet korvaa toinen Memphis Mafian jäsen, Elviksen läheinen ystävä Jerry Schilling. Hän kertoo konsertin yhteydessä varmasti monta mukavaa tarinaa musisoinnin lomassa. Vaikka konsertti-ilta on pidempimatkalaisten vinkkelistä ikävästi keskiviikko, niin tavataan silti Elvis-musan merkeissä iloisesti. Ja nautitaan siitä, että "vanhan liiton miehet" vielä iloksemme soittavat!

Rauhallista Joulun aikaa kaikille toimintamme tukijoille ja Menestystä Uudelle Vuodelle!

http://www.youtube.com/watch?v=A6kyMsdVlEg



Tampereen Tesomalla 22.12.2012

Hannu





     
     
     
6.7.2012
 

 


Heinäkuun hellettä!

Suomen Elvis fan clubin 26. perättäinen kesätapahtuma on jo ovella! Tällä kertaa Elvis-diggarit suuntaavat kulkunsa Etelä-Pohjanmaalle. Tarkemmin sanottuna Seinäjoen kaupungin Hotelli Sorsanpesään Törnävälle. Jos tämä ei vielä sano mitään, niin tarkennettakoon, että aivan meeting-puitteiden vieressä on vuosia järjestetty yksi Suomen johtavista rock-festareista, Provinssirock. Ja kuten on jo useamman vuoden aikana totuttu, niin myös nyt sää näyttäisi ennusteiden mukaan suosivan Elvis-kansan kokoontumista. Ja sekös on mukavaa se!

Osa väestämme saapuu paikalle jo hyvissä ajoin perjantaina ja virittäytyy tunnelmaan. Etujoukossa paikalle saapuvien joukossa on myös Ed Bonja, Elviksen 70-luvun kiertuemanageri ja -valokuvaaja. Mies on nyt paikalla jo kuudetta kertaa peräkkäin. Mitä ilmeisimmin Suomi ja tapahtumamme on tehnyt sympaattiselle miekkoselle hyvän säväyksen. Ed on mukana näkyvästi lauantain päivätapahtumassa oman valokuvapöydänsä takana suurennoksineen.

Lauantaipäivän ohjelma pyörähtää käyntiin perinteisesti klo 12 myyntitapahtumalla, jossa tunnetusti on tarjolla niin paljon kaikkea Elvikseen liittyvää kuin kuvitella saattaa! Levyuutuuksia löytyy varmasti, mutta myös kaikkea muuta mukavaa aina rannekelloista lähtien pöydiltä löydettävissä. Klo 14 aikaan tilaisuudessa on yleisöllä mahdollisuus esittää kysymyksiä sekä Ed Bonjalle että allekirjoittaneelle, jolla tulee tänä vuonna täyteen 25 vuotta ihailikerhopurren ruorissa. Avoin kysely- ja keskustelutilaisuus kestää arviolta noin tunnin Klo 15 aloitetaan Elvis-huutokauppa ja päivätapahtuma päätetään viiteen mennessä.
Mutta kuten tunnettua, ei siinä vielä kaikki! Klo 20 pyörähtää käyntiin erillinen, hyvin musiikkipainotteinen iltatapahtuma. Levymusiikista vastaa vuoden 2011 tapaan DJ Big Jay V. Ja livemusiikista huolehtii klo 22 alkaen kaksi bändiä: Vesa Snygg & Satelliittiyhtye ja Teukka & His Rhythmn Aces. Musameno jatkuu aina aamupuolen tunneille.

Eli kuten aina: tarjolla on varmasti jokaiselle jotakin! Something for Everybody, kuten vuoden 1961 Elvis-LP etukannessaan ilmoittaa! Pidetään jälleen hauskat Elvis-kekkerit ja kerätään virtaa akkuihin syksyä varten.

Oikein paljon tervetuloa kaikille; nähdään runsaalla joukolla jo lauantaina 7.7. puolilta päivin!

Kesämeeting-terveisin,

Hannu



 

 

     
     
   
 

 

  28.3.2012
 

 

 
The Original Elvis Tribute 2012 -konsertin fanitapaaminen

Neljättä peräkkäistä kertaa Suomeen huhtikuussa konsertoimaan saapuva The Original Elvis Tribute 2012 -konsertti on saanut maassamme vuosi toisensa jälkeen lämpimän vastaanoton. Eikä ihme, sillä bändi on petrannut kokonaisuutta vuosi vuodelta. Tänä vuonna kokoonpanossa on tapahtunut hieman muutoksia - mutta vielä piirun verran alkuperäisempään suuntaan, sillä naisääntä ryhmässä edustaa Ginger ja Mary Holladay -kaksikko. Siskokset lauloivat mm. vuoden 1969 hittien In the Ghetto ja Suspicious Minds taustalla. Kokonaisuudessa jatkavat niin ikään '69 Memphis Sessioissa musisoinut Bobby Wood, vuosilta 1974-75 tuttu basisti Duke Bardwell ja rumpujen takaa alun perin Sweet Inspirationsin rumpali Stump Monroe, unohtamatta loistavaa solistia, Robert Washintonia.

OEPFC:n jäsenillä on tänä vuonna mahdollisuus tavata muusikoita ja saada vaikkapa nimikirjoitukset. Tämä "Meet & Greet" -tapaamissessio pidetään Tampere-talon konsertin jälkeen, noin puoli tuntia keikan päätyttyä. Koska tila - ja tilaisuus - on rajoitettu, otamme vastaan konserttiin saapuvilta clubin jäseniltä ennakkoilmoittautumisen. Ne voi lähettää sähköpostitse ke 4. huhtikuuta mennessä osoitteeseen: elviskerho@hotmail.com 

Liitä ilmoittautumiseesi mukaan nimesi, paikkakuntasi ja jäsennumerosi. Ja paikalle tullessa muista ehdottomasti ottaa mukaan clubin jäsenkortti, jolla todistat jäsenyytesi. Kokoonnumme välittömästi konsertin jälkeen Tampere-talon ala-aulaan narikoiden luona. Hannu Ignatius ottaa nimiä/henkilöitä ylös, joten tulkaa reippaasti nykäisemään hihasta! Siirrymme siitä pienellä viiveellä meille osoitettuun tilaan tapaamaan konserttimuusikoita.

Nähdään 11.4.!

Hannu



     
   
 
poimintoja - pressan palstoja aikaisemmilta vuosilta:
 
    Pressan palsta 21.12.2011

Pressan palsta 20.1.2011
 
    Pressan palsta 22.12.2010
     
     
   
 

 

Tampere 8.12.2010

Yksi suurista suomalaisista on poissa 

     
En mahda yksinkertaisesti mitään sille, että tuntemukseni näin tuoreeltaan laulaja Kari Tapion poismenon jälkeen ovat hyvin pitkälti samat, jotka koin 15-vuotiaana Tapsa Rautavaaran kuoleman yhteydessä. Tapasin molemmat ainoastaan kerran, mutta molempien jättämä jälki on sitäkin pysyvämpi. Ja kaikki kevyttä musiikkia seuraavat tietävät todistelemattakin, että näissä laulajissa on monessa mielessä paljon yhteistä: ei ainoastaan sykähdyttävä ääni tai karisma, vaan myös se eletyn elämän tuntu hyvässä ja pahassa, pitkällä päivätyöllä ansaittu koko kansan kannatus sekä reiluus ja rehtiys. Kari Tapio piti Tapsaa, Olavi Virran ohella, yhtenä selkeimmistä esikuvistaan.  
     
Mutta näin oli myös Elviksen kohdalla. MTV3:n Studio55-ohjelmassa Kari Tapio kertoi 14 lokakuuta Markku Veijalaiselle ponnekkaasti, Mapen kysyessä laulajan musiikillisia esikuvia: ”Ihan ensin oli Elvis Aaron Presley. Uran alussa vuonna 1963 vedin aluksi pelkkää Elvistä.” Samaa ylpeyttä oli kuultavissa myös, kun Laulaja kertoi pitkäaikaisen haaveensa toteutumisesta kesällä 2009 – ja toistamiseen 2010 – jolloin hän pääsi ns. ”pääkallonpaikalle” Memphisiin pienen seurueensa kanssa. ”Kaikki paikat käytiin ja katsottiin. Sun Records vuokrattiin… Oli mielettömät tunnelmat – se oli jotain sellaista, josta olen aina haaveillut. Miehen sympaattinen puolituntinen Veijalaisen haastateltavana jäi hänen viimeiseksi tv-haastatteluksi. Itse tallensin ko. jutun lokakuussa ja nyt sen katsottuani totean kevyesti, ettei ole ihme, että hänestä pidetään – ”kunnon jätkän” olemus istui häneen täysin luonnostaan.

Itselläni ensimmäiset kuulo- ja muistikuvat Kari Tapioon liittyen sijoittuvat 70-luvun puoliväliin. Tuolloin uransa ensimmäisen nousuvaiheen ikivihreät Kaipuu, Laula kanssain ja Viisitoista kesää soivat radiossa ja kotilevysoittimessa taajaan, ja jäivät pysyvästi mieleeni ajalla ennen Elvistä. 
 



     
Palaan Pressan palstan kirjoitukseeni 5.4.2008 ja Vihdoinkin!kiertueen Tampereen konserttiin, jolloin kävin pyytämässä Laulajaa clubimme kunniajäseneksi. Ystäväni Jorma Kääriäisen suosiollisella myötävaikutuksella (Jorkan toimiessa vänkärinä) tapaaminen järjestyi mutkattomasti ja Jorkka totesikin kännykän välityksellä harjoitusten lomasta: ”Täällä sua jo odotellaan, tänne vaan!” Ja kun Metro-Auto-areenalle pääsin, tapasin Reino-tossuilla ja käyrällä piipulla varustetun laulajan. Niin ikään mieleeni jäi se, kuinka otettu hän kunniajäsenyydestään oli. Mies kysyi, ”Mitä tämän eteen pitää tehdä?” ja siihen oli helppo vastata: ”Olet kyllä aika lailla jo tehnytkin – joten nyt vaan odottelet, että lehti kolahtelee säännöllisesti kotiin.” Erillistä kunniajäsenhaastattelua emme The King -lehteen ehtineet koskaan toteuttaa. Tosin kaavailuja kesätapahtuman järjestämisestä jonkin ”sopivan keikan yhteyteen” hahmoteltiin kyllä Joona Jalkasen kanssa keväällä 2009. Tämä suunnitelma siirrettiin vielä tulevaisuuteen, sillä järjestelykuviot mm. tapahtuma-ajankohdan osalta eivät tuolloin osuneet yksiin. Nyt pääseekin pitämään konserttia yhdessä Elviksen, Olan ja Tapsan kanssa. Ja melkoinen konsertti se onkin!

Kiitokset Kari tunnelmista ja tulkinnoista, joita vain Sinä osasit omaleimaisella tavallasi luoda. Tiedän, että tulet pysymään kansakunnan musiikillisessa muistissa kauan.
 


Kunnioittavasti,

Hannu Ignatius

 

     
18.10.2010
 

 

 

Tampere 18.10.2010 
 

Syksyn mukanaan tuomat FTD-muutokset                              

Tanskan FTD-väki ilmoitti viikonloppuna yksioikoisesti sähköpostilla, että heidän jakelukanavansa ovat nostaneet yksittäisten lähetysten jakelumaksuja. Kuulemma erityisesti kirjalähetykset ovat kalliita käsitellä. (No, se ei ole mikään ihme sillä itse kirosin viimeisimmän King Creole -kirjan yhteydessä painavan kirjan postitus- ja pakkauskulujen suuruutta, jotka jopa toisen luokan kirjeenä lähetettynä olivat tolkuttomat!)

Jakelumaksujen korotus on pakottanut FTD:n sisällyttämään nämä korotukset suoraan tehtyihin levytilauksiin, ja ne siirtyvät viime kädessä loppupään kuluttajan kontolle. Näin myös ikävä kyllä meillä. Olen ollut jopa ylpeä, kun Suomen Elvis Fan Clubin kautta FTD-levyt on viimeiset kymmenen vuotta saanut Euroopan halvimpaan hintaan 22 € (sisältäen kaikki kulut), mutta nyt tässä tilanteessa meidänkin on pakko nostaa yksittäislevyjen hintaa. Marraskuulta eteenpäin levyjen hinnat ovat 24 €/kpl (sis. alv. 23 % ja posti- ja pakkauskulut).

Jatkossakaan meidän FTD Record Clubin kautta ei saa tilattua kalliimpia LP-painoksia, joita FTD on viimeisen vuoden aikana julkaissut useita. Niiden pakkaaminen näillä resursseilla ja postittaminen maksikirjeenä ei suoraan sanottuna ole ollenkaan kannattavaa puuhaa. Entiseen tapaan aiemmin ilmestyneitä, 7-tuumaisia julkaisuja voi jokainen levykerhon jäsen tilata yksittäin jokaisen uuden tilauserän yhteydessä.

Uusi tilausbroshyyri, joka sisältää marraskuussa ilmestyvät 7-tuumaiset Jailhouse Rock vol. 2 ja Chicago Stadium live-tuplan, lähetetään kaikille levykerholaisille lähiaikoina.

Hannu

PS: Uudessa Fool-levyssä on myös FTD:n taholta havaittu moka: kakkoslevyllä on joku(?) raita kahteen kertaan. Kaikki nämä levyt tullaan korvaamaan uusilla; aiemmin saamianne Fool-cd:itä ei tarvitse palauttaa (voitte pitää ne kokoelmissa keräilyharvinaisuutena).



     
     
17.9.2010
 

 


Elvis-syksyä!


Kuten tällä viikolla ilmestyneen syys-Kingin pääkirjoituksessa totesin, mennyt Elvis-kesä on ollut hyvinkin vilkas monenmoisten tapahtumien ansiosta.

Väkemme syksyä värittää paitsi vaahteroiden keltaiset ja punaiset lehdet, myös nyt käsillä oleva Kuopion alaosaston järjestämä Elvis Forever Weekend kylpylähotelli Rauhalahdessa. Ennakkotietojen mukaan talo on perjantain ja lauantain majoituskapasiteetin osalta lähes loppuunmyyty. Odotettavissa onkin reipashenkinen viikonloppu, jonka tarjonta ei jätä kylmäksi.

Perjantai-iltana järjestettävän Elvis-kirkkokonsertin jälkeen lauantai on yhtä huisketta klo 14:sta alkaen. Myyntiosuudessa on mukana mm. paikallinen Kehysliike Sallinen Elvis-tauluineen, fan clubin myyntiosasto (Ed Bonjan kuvasuurennosten kera) sekä Jungle Recordsin levylaarit. Päivän ohjelmaan mahtuu niin elokuvaesitystä kuin piirustuskilpailuakin. Lisäksi tapahtumassa on mahdollisuus osoittaa oman nuottikorvan oikeellisuus osallistumalla Elvis-karaokeen - joten koti-Elvikset liikkeelle ja suunnaksi Rauhalahti.

Ammatillista musisointia EF Weekendin lauantai-illassa klo 20 alkaen tarjoavat Aron, Pekka Helin Hipsters ja sokerina pohjalla Whistle Bait. Joten tuskin kukaan jää tältä osin täysin kylmäksi!
 

Kun tämän lisäksi muistan mainita, että hotellin ravintolassa on lauantaina mahdollisuus nauttia erikseen rakennettu Elvis-galaillallinen, drinkkilistan Elvis-drinksuineen ja virkistäytymismahdollisuus kylpylän puolella - niin tästä panostuksesta ei voi sanoa puuttuvan yhtään mitään. Itse odotammekin perheen kanssa tulevaa Elvis-hubaa innolla!

Tervetuloa syksyn ykkös-elvistelyihin Kuopioon! Nähdään Rauhalahdessa!

Hannu



 

     
10.3.2010
 

 

 

Arvontalaulu raikaa, on arvonnan aika…

Koska uusimman jäsenlehden pääkirjoitus meni puidessa muita asioita, ei tila antanut enää myöten joululehdessä olleiden äänestysten ja kisojen tulosten kertomiseen. Mutta eipä huolta, meillähän on nettimaailma käytettävissämme. Eli:

Jouluristikkokisassa onnetar suosi Leena Larkovuota Helsingistä. Vuoden 2009 etukansiäänestyksen tulokset olivat prosenttiosuuksiltaan seuraavat: mieluisimmaksi kanneksi lukijat äänestivät numeron 3/09 (48,2 %), toiseksi numeron 2/09 (33,3 %), kolmanneksi numeron 1/09 (11,1 %) ja neljänneksi numeron 4/09 (7,4 %).

Ilmaiset jäsenvuodet itselleen saivat: Gun Wiik Pietarsaaresta, Pekka Alho Porista ja Heikkipekka Törmänen Oulusta. Onnittelut voittajille!

Hyviä maaliskuisia lukuhetkiä tuoreen Kingin kimpussa!

Hannu



23.2.2010
 

 

 
Suomen Elvis Presley Fan Club 25 vuotta

Tampereelta käsin toimiva, valtakunnallinen Elvis-ihailijakerho The Official Elvis Presley Fan Club of Finland tulee helmikuun 25. päivä toimineeksi 25 vuotta. Se on selvästi maamme pitkäikäisin fan club - ja todennäköisesti myös suurin, sillä jäsenmäärä on tällä hetkellä reilusti yli tuhat.

Fan club on perustettu Helsingissä, vuosina 1987 - 1991 sen pääpaikka oli Kiteellä, Pohjois-Karjalassa clubin presidentti Hannu Ignatiuksen kotipaikkakunnalla. Viimeiset 18 vuotta clubi on sijainnut Tampereella.

Toimintansa alusta asti clubi on julkaissut omaa The King -jäsenlehteä. Lehti ilmestyy nykyisin neljä kertaa vuodessa (nro 1/2010 mukaan lukien 115 kpl). Lehden sivuilla käsitellyiksi ovat tulleet mm. uutuusjulkaisut niin kirjojen, cd- ja dvd-levyjen osalta, Elviksen autot ja lentokoneet, rakkaat tyttöystävät kuten myös sukupuu. Tätä nykyä kiinnostavaa luettavaa ovat Elviksen muusikkotovereiden ja ystävien haastattelut ja muistelot.

Vuosikymmenten varrella fan club on ollut monessa mukana. Lukuisia Elvis-teemaristelyjä, yli 20 Elvis-aiheista paikallisradiopuhelintoivekonserttia vuosina 1988 - 97, tähän mennessä neljä Amerikan-matkaa ja puolenkymmentä näyttely- ja messuosallistumista. Ei siis ihme, että aktiivinen fan club valittiin "Vuoden 1991 fan club" -palkinnon saajaksi Memphisissä. Palkinto oli aikanaan ensimmäinen USA:n ulkopuolisen clubin saama.

Fan club on ollut mukana myös ideoimassa, avustamassa ja toteuttamassa erinäisiä levy- ja kirjajulkaisuja. Näihin lukeutuvat mm. Elvis Suomessa -lp, Pertti Rekalan "Elvis Presley - Elämä ja Musiikki" -tietokirja, arvostettujen Peter Guralnickin Elvis-elämäkertojen kuvitus ja Maailman tähdet -levysarjan tekstit.

Ihalijakerho on järjestänyt myös 23 valtakunnallista kesätapahtumaa eri puolilla Suomea. Tapahtumissa on esiintynyt merkittävä joukko valtakunnan eturivin muusikoita ja yhtyeitä.

Toimintansa alusta lähtien fan club on nimennyt kunniajäsenikseen tunnettuja suomalaisia toimittajia ja muusikoita, ovat edistäneet omalla julkisella toiminnallaan Elvis-musiikin tunnettavuutta kotimaassa. Tällä hetkellä kunniajäsenet ovat: Jussi Raittinen, Danny, Heimo Holopainen, Topi Sorsakoski, Kari Kuuva, Jorma Kääriäinen, Agents-yhtye ja Kari Tapio.

Vuosien varrella The OEPFC of Finland on tuonut maahan tunnettuja Elviksen muusikkoystäviä. Heistä tunnetuimmat ovat kitaristi Scotty Moore ja rumpali D.J. Fontana, jotka fan clubin hyvien kontaktien ansiosta nähtiin Agents-yhtyeen Laulava Sydän -ohjelmasarjan vieraina marraskuussa 1999. Lisäksi clubin 20-vuotisjuhlien kunniavieraana oli Elviksen parhaimmaksi ystäväksi mainittu Charlie Hodge. Myös maassamme valokuvanäyttelyitä pitänyt Elviksen kiertuemanageri ja -valokuvaaja Ed Bonja on vieraillut clubin kesätapahtumissa useita kertoja.

Hannu



 

22.12.2009
 

 



Aatoksia vuodelta 2009  

On perinteisen pressan joulupalstan paikka. Teen sen tällä kertaa omien jouluvalmistelujemme keskellä (joita on vielä jonkin verran jäljellä), sihteerikön ollessa päivätöissä ja itse häsätessäni työttömänä ”kodin hengettärenä”. Iso osa elvismäistä vuosikatsausta tuli tehtyä joulu-Kingin pääkirjoituksessa, mutta jotain sanottavaa jää vielä nettisivuillekin.



Hetket

Vuosi on jälleen ollut täynnä tunneskaalalla ilmaistuna monen kirjavaa: aina tummista hetkistä kirkkaisiin ilon säteisiin. Vuoden alussa hautajaiset ja perunkirjoitus, maaliskuun Elvis Forever -riemu, toukokuun valmistujais- ja muuttoilo (Piian kohdalla), kesäkuun (ja kesän) surulliset viikot MJ:n kuoleman tiimoilta (kyllä, tämäkin iskostui arkeen vahvasti), heinäkuun keventävä Lontoon-matka, loppukesän perintöveropaine ja sitä seurannut helpotus, ilo avokkaan koulutusta vastaavasta työstä, hyvä mieli poikieni koulumenestyksestä, ystäväni Matin ikimuistoiset viisikymppiset, Teatteri Imatran pieteetillä tehty Elvis-musikaali ja nyt lopuksi ansaittu joulun ja uuden vuoden huokaushetki. Monen kirjavaa, kyllä, mutta niin perusihmisen eloon kuuluvaa…


Michael

Olen tunneihminen ja tänä vuonna myötätuntoni on vahvasti Michael Jackson -fanien puolella, jotka yllättäen, traagisesti ja dramaattisestikin, menettivät kesällä henkireikänsä ja inspiraationsa. Asettumalla samaan asemaan Elvis-fanina (32 vuotta sitten) tai Tapsa Rautavaara -fanina (30 vuotta sitten) voin jopa sanoa tietäväni, mitä MJ-fanit ovat kesäkuun 25. päivän jälkeen käyneet läpi. Mistään peräkylän talentista kun ei kuitenkaan ollut kyse. Itse en ole ollut MJ-fani, mutta nyttemmin Piian ansiosta musiikkia, ilmiötä ja ihmistä hieman lähempää seurattuani on ollut helpompi samaistua MJ-fanien asemaan. Nimittäin yhtymäkohtia Elvikseen ja Elvis-faneihin on aika lailla paljon. Silmiä avaavaa oli myös Lisa Marien kesällä julkaisema muistokirjoitus ex-miehestään, otsikolla ”He knew”. R.I.P. MJ!

 

Arjen helpottajat

Erään kerran ystävien kanssa vietetyissä illanistujaisissa tuli puheeksi tavallista arkea omalla tärkeällä panoksellaan helpottavat artistit. Ne meidän jokaisen omat suosikkilaulajat, koomikot, näyttelijät ja taiteilijat. He, jotka pistävät työnsä puolesta joka päivä itsensä peliin ja tuottavat omalla osaamisellaan meille iloa ja helpotusta ei-aina-niin-helppoon arkeen. On hyvä muistaa välillä, että näiden meidän suosikkiemme, jopa idoliemme panos omassa jaksamisessamme ei ole vähäpätöinen. Huolimatta siitä, ovatko he edesmenneitä vai vielä keskuudessamme vaikuttavia.

 

Meidän fan club

Omalla kohdallani Elvis on yksi näkyvimmistä ja tärkeimmistä vaikuttajista. Häntä varten, hänen 50-vuotisjuhlavuotta juhlistaaksemme perustimme helmikuussa 1985 myös uuden fan clubin. Tulevana vuonna tämä meidän ”harrastus”, joka välillä muistuttaa jopa työtä, tulee toimineeksi 25 vuotta. Pitkä rupeama, kokonainen nuoren aikuisen ikä. Kiitos kaikille toimituskuntamme jäsenille, jotka panoksellaan ovat nyt ja aiemmin mahdollistaneet kiitosta osakseen saaneen jäsenlehtemme! Kiitos myös jäsenille ja uusille mukaan tuleville Elvis-faneille, jotka jäsenyyden muodossa tukevat toimintaamme! Tästä jatkamme eteenpäin…

Pitäkää rakkaistanne hyvää huolta jouluna ja uutena vuotena 2010!


Tampereella 22.12.2009

Hannu


 

 

18.12.2009
 

 

Tampere 18.12.2009

Huonoja uutisia FTD Record Clubin jäsenille…

Tällä viikolla odotettavissa ollut vuoden viimeinen FTD-levyjen lähetyssatsi ilmaantui ovelle puolen päivän jälkeen. Ja heti laatikot avattuani kävi selväksi, ettei sisältö vastannut aiempaa tilaustani kuin noin 50 %:sesti. Uusin 7-tuumainen Good Times -levy oli vaihtunut muihin levyihin ja niitä siis ei lähetyksessä tullut ollenkaan. Otin lähetys- ja pakkausvirheen tiimoilta välittömästi yhteyttä FTD:lle sekä Tanskaan että Englantiin. Ja nyt pallo on täysin heillä.

Selvää on, että väärin tulleet levyt palautetaan takaisin ja odotamme uusia levyjä mahdollisimman nopeasti saapuvaksi tilalle. Mutta kuinka kauan tässä suhaamisessa menee aikaa näin joulunpyhien lähestyessä, on täysin mahdotonta sanoa. Osalähetyksiä on täysin turha alkaa pakkaamaan, koska yhdellä lähetyskerralla tästä on mielekkäintä suoriutua. Levypaketit lähtevät tänään liikkeelle vain niille asiakkaille, jotka tilasivat joko New Haven ’76 tai Rockin’ Across Texas -levyt. Ja heitä on vain seitsemän.

Pahoitteluni sattuneen sekaannuksen johdosta, vaikken itse ole siinä millään muulla kuin kärsivänä osapuolena mukana kaikkien muiden Good Timesia odottavien lailla.

 

Hannu








    



 

21.9.2009
 

 

Pressan syysspecial

Uusimmassa The King -jäsenlehdessä, tarkemmin sanottuna meeting-raportissa on sattunut erikoinen lipsahdus - tai paremminkin tekstin katoaminen. Jottalukuelämys ;) ei jäisi tältäkään osalta keneltäkään vajavaiseksi, niin tässä sivujen 20-21 taitteen  viimeinen lause täydellisenä:

"Jälkimmäisiin kuuluivat mm. tamperelaiset Ari ja Veera, jotka tekivät
varsinaiseen lomaohjelmaansa muutoksen ja singahtivat Porista ex tempore Raumalle 'parempaan meininkiin', kuten he itse sanoivat. Kaikki nämäkantavat osaltaan mukavasti meeting-kortta yhteiseen kekoon."

Oikein kuulakasta syksyä jäsenkunnalle!

Hannu

     

 

1.7.2009
 

 

Piiitkä viive Pressan palstan päivityksessä… ja RAUMA!

Jaahas, onpas vierähtänyt sitten reilummasti aikaa Pressan palstan osalta. Selittelyt tunnetusti heikentää asemaa, mutta sen verran lienee paikallaan sanoa että viime joulun alla kirjoittamani edellisen päivityksen jälkeen on vettä virrannut Tammerkoskessa siihen malliin, että huh!  

On pidetty hautajaisia ja perunkirjoituksia, on sorvattu kesätapahtumaa, jouduttu työttömyyskortistoon, tehty kahden huoneen osalta kotiremonttia (joka nyt alkaa olla valmis) ja pari lehteäkin pykätty. Unohtamatta tietty paria FTD-levysatsia postituksineen. Pahoittelut – jos se ketä auttaa – että palsta on jäänyt hieman lapsipuolen asemaan.  

Aloitetaan ensinnäkin vaikka siitä, että FTD:n kesäkuun lopun live-taltiontijulkaisu tuli taasen aivan liian pian edellisen Standing Room Onlyn perään. Aivan liian pian. Niinpä ilmoitin Ernst Jörgensenille, että me siirrämme tämän uutukaisen tilauksen sitten seuraavan levyn/levyjen yhteyteen, mikä ilmestymisen osalta tarkoittanee alkusyksyä. Nyt yhä epäsäännöllisemmäksi muuttunut julkaisutahti ei ole mielestäni millään lailla parantanut levykeräilijöiden asemaa. Kun tilausta pitäisi olla väsäämässä tuon tuosta. Joten syssymmällä sitten… 

Kesätapahtumamme, 23. järjestyksessään, on sekin jo kolkuttelemassa ovella. Asiaa kohtaan on osoittanut mediapuolelta kiinnostuksensa ainakin Satakunnan radio Porista, Rauman Uusi-Rauma-lehti sekä YleX-radiokanava. Näyttää alkuasetelmien perusteella siltä, että Raumalla tullaan kokemaan jälleen iloisen vauhdikkaat ja väkirikkaat karkelot. Erikoisuutena tänä vuonna – herra ties kuinka pitkästä aikaa – on se, että ohjelmaa on järjestetty myös nyt perjantai-illalle. Tuolloin hotelli Kalliohoviin on tulossa jo runsaasti ”meidän väkeä”, joten jos vaan ilmojen haltia suo (toivomus lähetetty jo toukokuussa, huom.), niin Poroholman luonnonkauniissa niemessä klo 19 starttaava Elvis-ilta on enemmän kuin paikallaan. Clubin pitkän linjan raumalaismuusikkojäsen Seppo Sabell on kitaroineen paikalla Poroholmassa ja hän musisoi tunnin verran, ikään kuin lämmittelynä klo 20 starttaavalle meriristeilylle. Risteilyn kesto on parisen tuntia, Elvis-musan siivittävämänä hyvässä raumalais- ja jäsenseurassa, liplattavan merinäköalan äärellä. Ainakin itsestäni tämä visio jo kuulostaakin houkuttelevalta.

    
Ed Bonja


Lauantai, varsinainen meetingin pääpäivä, starttaa perinteisesti klo 12. Tällä kertaa Rauman keskustassa sijaitsevassa elokuvateatteri Iso-Hannussa. Siellä on tuttujen myyntipöytien äärellä tuttuja myyjiä tuttuine tuotteineen. Eikä heistä vähäisimpänä valokuvaajaystävämme Ed Bonja , joka lentää torstaina 2.7. maahamme. Edin tämän hetkisiä kuulumisia on tarkoitus tiedustella klo 13.30 alkavassa elokuvateatteriesityksessä, sen alussa, lähemmin. Vihjattakoon sen verran jutustelu tulee liikkumaan 37 vuoden takaisissa tapahtumissa. Päivätapahtumaan ohjelmaa kuuluu myös aikaisemmilta vuosilta suosittu Elvis-huutokauppa.  

Iltariennot alkavat pienen huokaisutauon jälkeen klo 20 hotelli Kalliohovin Barhovissa. Koko illan täysipainoisesta Elvis-musatarjonnasta vastaavat Mikkelin meetingistä tuttu Pekka Helin Hipsters ja DJ Tommy. Ensimmäisen settinsä Helinin pumppu polkaisee käyntiin klo 22. Jos vanhat merkit paikkansa illankin osalta pitävät kutinsa, niin emme tule liiemmin ikävää pitämään!  

Että ei sitten muuta kuin kaikki kynnelle kykenevät viimeistään lauantaina nokka kohti merikaupunki Raumaa ja sen Elvis-huumaa! Tervetuloa vaan! Nähdään siellä!

Hannu






 

19.12.2008
 

 

Synkkä päätös vaiherikkaalle vuodelle

Olen pitänyt viime vuosina tapanani kirjoittaa jonkin mittaisen "joulutervehdyksen" nettisivujemme Pressan Palstalle. Niin ajattelin tänäkin vuonna tehdä, kunhan pääsen joulunviettopaikkaani Ruokolahdelle rauhoittumaan. Nyt kuitenkin kävi niin, että käytän tavallaan tilaisuuden hyväkseni - edes lyhykäisesti - ja kirjoitan tämän Kiteellä kirjaston koneella. 

Kuten joululehden pääkirjoituksestakin oli hyvin luettavissa, aika paljon kaikkea vuosi on sisällään pitänyt. Onneksi sentään enimmäkseen positiivissävytteisiä vuoden varren tapahtumat ovat olleet. Kuitenkin, kuten yleensä omalla kohdallani, syksy toi muutoksen asioihin. Meno muuttui mollivoittoiseksi, ja jotenkin päädyn ajattelemaan, että se johtuu syksystä. Syksyihmisiä kun en ole.

    

Työrintamalla kolahti pahemman kerran, kun lokakuun lopussa sain kuulla tulleeni irtisanotuksi työpaikasta, jossa olen touhunnut sitä sun tätä nyt 17 vuotta. Uutta työtä ei ole toistaiseksi ilmaantunut. Asiaan vaikuttanee sekin, että kaikki hokevat taantumasta tai peräti lamasta, joka hyökkää kuluttavan kansan kimppuun (ja tuo mieleen ankeat ajat 90-luvun alkupuolelta). Mutta aivan laakereilleni en aio jäädä lepäämään, sillä töitä olen tottunut tekemään. Nyt kun vain kristallisoituisi, mitä se uusi juttu olisi. 

Syksy on ollut ankeaa aikaa myös yksityiselämän puolella. Koko clubinkin olemassaolon ajan taustatukijoihini on kuuluneet omat vanhempani "Siperian perukoilla", Kiteellä. Nyt kuitenkin tärkeä ihminen, äiti, on poissa. Ikävä yllätys löi vasten kasvoja 18.12., vaikka omalla tavallaan tämäkin on ollut jo pidemmän aikaa odotettavissa. Perheen ainoana lapsena tämä tuntuu jotenkin kohtuuttomalta. Mutta eteenpäin on tässäkin tilanteessa mentävä, millään tavalla kiertämällä tai keplottelemalla tästä kun ei yli tai ohi pääse. En voi muuta kuin todeta, että Elviksen hienot gospelit toivat kuolinuutisten päivänä suunnattoman lohdun, ja vanha kunnon Elvis näytti levyn välityksellä, mihin pystyy! Kiitos "yläkertaan" siitä!

Vuoden varrella monen monituisissa seikkailuissa on rinnallani korvaamaton henkilö ollut myös Piia. Ilman Piispaa pressakin olisi halju kuin lauantaimakkarasiivu aurinkoisena päivänä aitanpolun varressa. Vai mitenkä se perinteikäs oepfc:läinen sanonta nyt menikään? Joten: kiitos kulta! :) 

Oikein hyvää ja rauhallista joulua koko OEPFC:n jäsenistölle ja kannattajille! Palataan asiaan uuden, paremman vuoden puolella... 


Kiteellä 19.12.2008 

Hannu 


PS: Kuten nettisivujemme yläreunassa lukee, clubi on nyt suljettuna vuoden vaihteen yli, "sattuneesta syystä".

 

10.11.2008
 

 

Marraskuuta väki!

Tässä vaiheessa vuotta alkavat niin sanotut ”vuoden viime kiireet” olla enemmän kuin konkreettisia. Niihin omalla kohdallani kuuluu muiden muassa joululehden teko. Ja kuinka ollakaan, myös FTD:n vuoden viimeiset julkaisut (In Person ja I’ll Remember You) ovat tulollaan joulukuun alussa. Ei siinä sinänsä vielä mitään, mutta kun tammikuussa 2009 on myöskin putkahtamassa yksi tai useampi FTD-lätty lisää, on näiden julkaisujen aikajänne suhteutettuna yksittäisen ihmisen kiireisiin hieman liikaa.

Niinpä olenkin sopinut Ernst Jörgensenin kanssa, että kuten parina aiempana vuonna, niin myös nyt Suomipojat ja –tytöt tekevät FTD-tilauksensa sitten heti vuoden alkajaisiksi. Näin saamme hieman rauhoitettua muutenkin kiireistä loppuvuotta. Näillä eväillä kohti joulua.

Ja sitten Kingin kuvituksen kimppuun…

Hannu

    

 

3.7.2008
 

 

 
ELVIS-KESÄTAPAHTUMA KUOPIOSSA 5.7!

Elvis fan clubin varapresidentin roolissa kirjoitan tässä muutaman sanasen tämän vuoden Elvis-kesätapahtuman ennakkotunnelmista - Hannu-presidenttimme pyynnöstä, joka toisaalla on kiireinen viime hetken valmisteluiden parissa. Kuopion kylpylähotelli Rauhalahdessa lauantaina 5.7 pidettävän valtakunnallisen Elvis-kesätapahtuman valmistelut ovat kaiken kaikkiaan aivan loppusuoralla, ja ennakkotunnelmat ovat kohdillaan. Kylpylän hotelli ja huoneistohotelli olivat viimeisimmän tiedon mukaan käytännössä täyteen buukatut tämän tapahtuman johdosta, mutta mahdollisia mm. viime hetken peruutuspaikkoja kannattaa vielä tiedustella hotellin vastaanotosta.




Kuten on totuttu näissä ympäri Suomea järjestettävissä kesätapahtumissa
jo parinkymmenen vuoden ajan, niin tarjolla jälleen monipuolinen ja tuhti Elvis-kattaus. Tapahtuman aloittaa koko perheelle tarkoitettu maksuton päiväosuus, joka pidetään hotellin alakerran kokoustiloissa klo 12 - 17 välisenä aikana. Maamme johtavat Elvis-tuotteiden myyjät ovat paikalla saman katon alla alan harrastajien ilona, ja tarjolla iltapäivän tunteina on mm. myös upea videoesitys sekä Elvis-tuotteiden huutokauppa!

Elvis-kesätapahtuma huipentuu musiikkipitoiseen, täysi-ikäisille suunnattuun iltatapahtuman (klo 20 alkaen) kylpylähotellin ravintolatiloissa, jossa tänä vuonna ei esiinny ainoastaan yksi bändi, vaan esiintyjiä on peräti kaksin kappalein! Whistle Bait on useimmille Elvis-musiikin ystäville erittäin tuttu kokoonpano jo monen vuoden ajalta, ja se on myös hiljattain saanut tunnustuksen ”Suomen parhaimpana Elvis-bailubändinä”. Tämän tunnustuksen, ja paljon muutakin tämä erittäin ammattitaitoinen ja vauhdikas kokoonpano taatusti myös ansaitsee. Itse ainakin odotan heidän esiintymistään suurella ilolla ja mielenkiinnolla. Kuten myös illan toista esiintyjää; Kim Willman & Movers on tuttu muutaman vuoden takaa Porin Elvis-musikaalista, ja mikäli ennusmerkit pitävät paikkaansa, upeaa Elvis-musisointia on tarjolla tapahtumassa myös Porin suunnalta!   

Tämänvuotisen Elvis-kesätapahtuman kattauksen kruunavat lukuisat lisämausteet, joista mainittakoon tässä yhteydessä lyhyesti nyt muutama. Ensinnäkin, päivätapahtumassa esitetään The King-lehden toimituskunnan jäsenen, Kari Pajun varta vasten tätä tapahtumaa varten koostama video ”The Kool King in Kuopio”, joka sisältää runsaasti harvinaista, musiikkipitoista Elvis-filmimateriaalia. Tämä filmi pyörähtää käyntiin kokoustiloissa kahden aikoihin iltapäivällä. Tämä on varmasti ”pakko nähdä” jokaisen päivätilaisuuteen osallistujan! Toiseksi, yllätysvieraana paikalla tulee olemaan myös Elvis-piireistä tuttu henkilö, joka on varta vasten saapunut ulkomailta tähän tilaisuuteen; nimi jääköön vielä tässä vaiheessa salaisuudeksi. 

Huomioitavaa on myös, että yleisön pyynnöstä, iltaosuutta odotellessa ravintolatiloissa järjestetään Elvis-karaoke klo 16.00 - 18.30, jossa jokaisen Elvis-taiturin on mahdollisuus esittää osaamistaan. Ja olen antanut itselleni kertoa, että näitä taitureitahan varmasti myös löytyy joukostamme runsaasti. Tämän lisäksi, tänä vuonna Elvis-dj:n hommista iltatapahtumassa vastaa ensi kertaa Jussi Tuovinen. Hänelle siis kuuluvat kiitokset Elvis-levyjen pyörittämisestä! Ja lukuisten fanien toivomuksesta tässä kaikessa mukana on vesielementti, sillä tapahtuma järjestetään jälleen kylpylähotellissa, jossa Elvis-vesipetojen on siis mahdollisuus pulahtaa välillä kylpylätunnelmissa vilvoittautumassa. Näin voi tehdä esimerkiksi lauantain päivä- ja iltaosuuden välissä, taikka sitten sunnuntaiaamuna!

Näin lopuksi, muistutuksena ja rohkaisuna kerrottakoon jälleen kaikille, että nämä Elvis-kesätapahtumat ovat täysin avoimia aivan kaikille Elvis-musiikin ystäville, riippumatta siitä omistaako henkilö fan clubin jäsenkortin tai ei, joten kaikki kynnelle kykenevät ovat sydämellisesti tervetulleita saapumaan paikalle. Kalakukkojen luvatussa maassa siis tärähtää nyt viikonloppuna, Elvistä tulee vähän joka tuutista, eli luvassa on meille sadoille ja sadoille tapahtumaan osallistuville varmasti unohtumaton Elvis-viikonloppu!

Kuopiossa nähdään!

Ville



 

25.4.2008
 

 


BILL BURK IN MEMORIAM

Suru-uutisten päivä. The OEPFC of Finlandin Memphisin yhdyshenkilö Bill E. Burk kuoli 75 vuoden iässä 24.4. Bill oli paitsi fan clubimme yhdyshenkilö myös henkilökohtainen ystäväni 20 vuotta. Hän oli tärkeässä roolissa jokaisella clubin järjestämällä USA-matkalla vuosina -91, -97, -02 & -07 ja antoi huomion arvioisia neuvoja majoitukseen, retkiin ym. liittyen. Hän on ollut oppaanamme tutustuessamme Memphisin moniin Elvis-kohteisiin.


Kun fan clubimme järjesti toimittaja Matti Härkösen ja allekirjoittaneen johdolla lukuisia Elvis-puhelintoivekonserttiohjelmia eri puolilla maata vuodesta 1988 alkaen, oli Bill yleensä vakiopuhelinvieraamme, jolta kysyimme tuoreimmat Elvis-maailman kuulumiset suoraan pääkallonpaikalta. Toivekappaleenaan Bill joka kerta pyysi soitettavaksi In the Ghetton, sillä hänen mukaan Elvis tiesi täysin, mistä lauloi. Olin Matin (joka sai lisänimen Blues Bro Matti) kanssa läheisesti isännöimässä tämän ja vaimonsa Connien ensimmäistä Suomen vierailua kesällä 1989, jolloin kesätapahtumamme pidettiin Porvoossa. Tulimme tuolloin muutamassa päivässä huomaamaan, kuinka loistava tarinankertoja ja huumorimies Bill oli. Saman tulivat huomaamaan myös tuolloin tapahtumaamme osallistuneet jäsenet, jotka mm. todistivat Billin esittämää ”alkunumerona” toiminutta ”Paavi Amerikassa” -vitsiä. Bill veti pannumyssyn väärin päin päähänsä ja pyötäliinan harteilleen, ja kunnianarvoisa paavi oli valmis!

Kesän -89 Suomen-matka oli Billille ikimuistoinen, johon puheissaan palasi useaan otteeseen. Jo meeting-osallistujille hän kertoi paikan päällä, kuinka hänen unelmansa – paljon maailmaa nähneenä ja matkustaneena – oli päästä Suomeen. Pienenä poikana hän muisti nähneensä USA:ssa uutisfilmejä Suomen talvisodasta; niissä oltiin ylistetty tuota pientä ja sitkeää kansaa joka taisteli ärhäkkäästi valtavaa vihollista vastaan.



OEPFC of Finland © 2000         



        OEPFC of Finland © 1989       

Itse sain kunnian olla Billin vieraana ystäväni Tiinan kanssa Elvis-viikolla Memphisissä elokuussa 1992, jolloin majoituimme Billin kotona Memphisin yliopiston kupeessa. Tuona aikana saimme todeta, että Bill asui hyvin tavallisesti, suorastaan vaatimattomasti, mutta antoi vieraidensa kokea, mitä on kuuluisa ”Syvän Etelän vieraanvaraisuus”. Illallispöytä täyttyi itse valmistetusta, maukkaasta ruuasta ja hyvästä seurasta. Tuolla reissulla hyvän ruuan ystävänä tunnettu Bill tutustutti meidät myös loistavasta ruuastaan tunnettuun, Gracelandin alueen parhaimpaan ruokapaikkaan, Marlowe’siin.

Viikon varrella Billin kodin lähialueet tulivat tutuiksi mm. kauppareissuilla, jolloin kävimme läheisessä Kroger-päivittäistavarakaupassa tekemässä jääkaappitäydennyksiä. Ensimmäisellä reissulla etsimme suht’ lähellä sijainnutta kauppaa reilun tunnin ja tulimme tyhjin toimin takaisin, kiitos huonon suuntavaistoni. Tuolloin sain lempinimekseni Hannu The Navigator, jota Bill käytti minua puhutelleessaan hyvin pitkään jälkeenpäin.

   
 OEPFC of Finland © 1992     

 

Elviksen ja Billin tiet kohtasivat ensimmäisen kerran syksyllä 1957 Memphisin huvipuistossa, jonne Memphis-Press Scimitar -sanomalehti passitti reportterinsa tekemään juttua Elviksen ja Anita Woodin huvitteluseikkailusta. Sittemmin Bill ja Elvis tapasivat tiiviimmin – tiheimmin 60-luvun alussa. Bill Burk oli ensimmäinen toimittaja, joka pääsi tekemään juttua juuri armeijasta palanneesta laulajasuuruudesta tämän yksityisessä junavaunussa maaliskuussa 1960. Lisäksi yksi ikimuistoisimpia kohtaamisia tapahtui Memphisin lentokentällä 1961, jolloin Bill otti lentopelkoisen Elviksen mukaansa lentämään pienlentokoneella. Ensi alkuun Kunkku pelkäsi henkensä edestä, mutta rentoutui sittemmin huomattuaan olevansa Billin osaavissa käsissä.


Viimeisen kerran Elvis ja Bill kohtasivat toukokuussa 1977 Gracelandin ja Billin kodin puolivälissä sijanneen donitsipuodin luona, aamuyöstä. Elvis halusi keskustella Billin joulukuussa -76 kirjoittamasta negatiivisesta Vegas-esiintymisen arviosta. Tapaaminen sujui negatiivisesta viritteestä huolimatta ystävällisissä merkeissä ja Bill teki selväksi, että Elviksen olisi syytä pitää lomaa ja kuntoutua. Elvis oli todennut ykskantaan, ettei hänelle yksinkertaisesti ole siihen varaa.

Bill oli Suomen osalta – kuten hänen toimintaansa yleismaailmallisestkin kuului – monessa mukana. Hänen avustuksellaan toteutimme Pertti Rekalan Elvis-kirjan kuvituksen vuonna 1991. Ja myöhemmin LIKEn julkaiseman ensimmäisen Guralnick-suomennoksen kuvituksen 1997.

Aikaa ennen internettiä, 1990-luvun alussa, olin hänen kanssaan hyvin tiiviissä kirjeenvaihdossa vuosia. Sittemmin jatkoimme mailiyhteyksillä. Ja aina kun tarvitsin kuuntelijaa ja olkapäätä – etenkin avioeroni jälkeen - Bill sen auliisti tarjosi. Hän kehoitti jatkuvasti olemaan 100 %:n rehellinen itselleen ja myös muita kohtaan, sanomaan, mitä tuntee ja ajattelee. Koska ”rehellisyys maan perii”.

The OEPFC of Finland palkittiin vuonna -91 Burkin julkaiseman Elvis World -lehden "Fan Club of the Year" -palkinnolla. Se oli ensimmäinen USA:n ulkopuolelle myönnetty arvostetussa pitkässä palkintoketjussa.

Bill oli arvostettu lehtimies (toimien 1957-83 Memphis-Press Scimitarin kolumnistina), sotalentäjä, urheiluvalmentaja ja Elvis-yhteyksistään tunnettu persoona. Armoitettu tarinankertoja ja vitsiveikko. Nyt clubimme USA:n kivijalka on poissa.


              OEPFC of Finland © 2000

Rest in peace, Bill!

Hannu

 


 

 

5.4.2008
 

 


OEPFC:lle uusi kunniajäsen



Pitkin paria viime vuotta, aina tasaisesti matkan varrelta, on korviini kantautunut kentältämme tietoja siitä että potentiaalista kunniajäsenmateriaalia on yhä ”vapaalla jalalla”. Nämä tietyt kuulo- ja näköhavainnot ovat lähes yksinomaan kohdistuneet yhteen ja samaan henkilöön. Mieheen, joka jo pidemmän aikaa on kuulunut iskelmätaivaamme kirkkaimpiin tähtiin. Clubillamme on vierähtänyt lisäksi jo reilumpi tovi siitä, kun edellisen kerran kunniajäseniä riveihimme kutsuimme. Oli siis aika.

Kun kiitettävän paljon ennakkohuomiota osakseen saanut ”Vihdoinkin!”-konserttikiertue tavoitti Tampereen lauantaina 29.3., oli aika ja paikka ”kutsunnoille” mitä otollisin. Kääriäisen Jorman suosiollisella avustuksella sain tilaisuuden käydä tervehtimässä tätä otollista materiaalia olevaa miestä, sopivasti sound checkin jälkeen, ennen illan keikkaa. Kun lievien harhasteppailujen jälkeen flunssaisen habitukseni kanssa pääsin Tampere-areenalle Kalevaan, tervehdin asianosaisia ja menimme asiaan. Leppoisasti piippua tuprutellut Laulaja kuunteli, kun esitin asiani, luovutin jäsenkortin ja uusimman jäsenlehden ja totesi otetusti: ”No tätä on odotettu!” Näin Kari Jalkasesta, Suomen kansan paremmin Kari Tapiona tuntemasta taiteilijasta, tuli clubimme yhdeksäs kunniajäsen.

Mies kiitti saamastaan huomionosoituksesta ja kertoi elävästi, kuinka hän oli ensimmäisen kerran kuullut Elviksen Tutti Frutin kaverinsa singleltä Savossa vuonna 1956, juossut metsään ja päästänyt sydämensä kyllyydestä lepikko raikuen: ”A-wap-baam-ba-lo-maan-a-wap-bam-boom!” Ja kuinka hänen ensimmäinen keikkansa vuonna 1963 oli ollut pelkkää Elvistä ja kuinka hän juuri oli saanut luettua Guralnickin jälkimmäisen tiiliskiven. Tämän jälkimmäisen oli tv:tä seuraava yleisökin saanut kuulla Mikko Kuustosen Mansikkapaikassa muutama viikko sitten. ”Mitä mun pitää tehdä tämän jäsenyyden eteen?” kuului kysymys seuraavaksi. ”Ei mitään ihmeempää tällä haavaa, jäät vaan odottelemaan seuraavaa lehteä. Katsotaan niitä mahdollisia muita asioita joskus myöhemmin”, selvensin. Puhuimme hieman myös Jyrki Hämäläisestä ja Kari Tapio oli sitä mieltä, että Jyräyksen jäsennumero tulisi jäädyttää. Kuten jääkiekossa. Ei antaa kenellekään enää. Näin olimme asiaa muutamaa päivää aiemmin Matti Härkösen kanssa ajatelleetkin.




Kiittelin, morjestin ja poistuin suht’ vilkkaasti kaupungille minua odottaneen seurueeni luo. Samaisen seurueen kanssa pari-kolme tuntia myöhemmin olimme paikalla todistamassa, kun kunniajäsen Kari Tapio kuittasi velkaansa Elvikselle yhdessä kunniajäsen Kääriäisen kanssa. Jorkka oli aiemmin vihjannut minulle, että konsertti tulisi sisältämään Elvistä myös Klabbin esittämänä. En tiedä, vaihteleeko ohjelmisto illasta toiseen minkä verran, mutta Mansessa kuultiin kun maestrot kajauttivat komeasti Don’t Be Cruelin ja Can’t Help Falling in Loven. Turha kai sanoa, että yleisö rakasti tätä vetoa! Yhtä lailla se tosin oli sulaa vahaa Paula Koivuniemen esitystenkin edessä. Yhdessä tai erikseen, nämä kolme alan rautaista konkaria näyttivät omalta osaltaan, kuinka yleisö otetaan, ammattitaidolla. Minä ja Piia sekä Piispan pariskunta poistuimme konsertista lähes leijuen.

Mutta vielä kerran, näin lopuksi: Kiitos, Kari Tapio, ja lämpimästi tervetuloa joukkoon!

Hannu

 

 

19.3.2008
 

 

Jyräys in Memoriam

Tiistai-iltana 18.3. Suomen kansan yllätti tieto Jyrki Hämäläisen poismenosta. Itseni tuo tieto yllätti puhelussa Ilta-Sanomien toimittajan taholta; hän teki haastattelun lehteen Jyrkin Elvis-kytköksistä ja -kuvioista.

Kun clubimme perustettiin helmikuussa 1985, niin hyvin pian meilläkin päätettiin, että muiden fan clubien tapaan mekin alamme piiriimme kutsua joukon kunniajäseniä. Jyrki Hämäläinen sai kunnian olla tuossa porukassa numero yksi. Silloinen clubin vetäjä Patrik Sarpi kävi Suosikin toimituksessa haastattelemassa Jyräystä vastasyntyneeseen lehteemme, ja aihehan koski, luonnollisesti tuota Suosikki-lehdessä aikanaan lukuisiakin kertoja raportoitua Lake Tahoen matkaa ja tapaamista Elviksen kanssa. Kaikkine poliisimerkkikuvioineen ja konserttikokemuksineen. Kävi selväksi, että Hämäläinen oli otettu saamastaan kunniajäsenyydestä. ”Läksijäislahjana” Sarpi sai kotiin – tai paremminkin clubiin – vietäväksi tuhdin nipun Suosikin painattamia Elvis-julisteita, joita sittemmin käytettiinkin pitkään erinäisten arvontojen palkintona.
    
 
Nuorena Elvis-harrastajana muistan olleeni Jyrkille parista asiasta – perisuomalaiseen tapaan – kateellinen. Ensinnäkin siitä, että hän on päässyt oikeasti tapaamaan Elviksen. Asia, mikä tuntui pienen pojan silmin, kaukaisen Suomen sijainnin Jenkkeihin nähden hyvin hahmottaneena, sulalta mahdottomuudelta – mutta kuitenkin tavoitteelta, joka maailmankansalainen J. Hämäläiseltä onnistui. Sittemmin kateus tosin haihtui, kun tietoisuuteni lisääntyi ja putkahteli tietoja, että jokuset muutkin suomalaiset ovat Elviksen jo 50-luvulta lähtien päässeet kasvotusten tapaamaan. Toinen kateudenvihreyttä nostattanut asia oli eräs tv-haastattelu, jossa Jyrki totesi olevansa siinä onnellisessa asemassa, että hänen harrastuksensa on myös hänen työnsä. Kivat sulle ja kiitos. :) Sekin haihtui nopeasti, kun ymmärsin sen realiteetin, ettei Suomen kokoisessa maassa Elviksellä oikeasti – ja pelkästään – elä. Ei siis myöskään millään fan club -harrastuksen pyörittämisellä.

Omat polkuni yhtyivät Jyrkin kanssa ainoastaan harvakseltaan. Hänet kutsuttiin, ja hän saapui, Tampereelle 25.2.1995 clubimme 10-vuotisjuhliin ja siellä pääsin jakamaan stagen tuon armoitetun show-miehen ja puhetyöläisen kanssa. Eräässä vaiheessa 90-lukua Jyrki otti henkilökohtaisesti minuun yhteyttä ja pyysi yleispätevää ja kattavaa Elvis-juttua Suosikkiin tiedustellen, josko clubimme toimituskunnan piiristä sellainen järjestyisi. Ja järjestyihän se: Kari Pajun toimittamana. Ja ansiokas artikkeli se olikin!


Jyrki oli – kuten jouhevasanaisen journalistin kuuluukin olla – hyvin ilmeikäs tarinankertoja. Muistan elävästi, kuinka osuvasti hän kuvaili toukokuun 1974 Lake Tahoe -konserttikokemustaan ystäväni Matti Härkösen haastattelussa ensimmäisessä Musiikki & Media -tapahtumassa syksyllä 1990: ”Elvis ja hänen taustabändinsä oli kuin pienimuotoinen, kolmiomainen (*näyttää käsillään*) voimalaitos. Elvis siinä kärkenä ja muut tasaisesti jakautuneena hänen taakseen. Ja siinä oli mieletön voima.” Kuuntelin tätä kuvailua vierestä täysin ns. ”haavi auki”.

Toinen elävä muisto ajoittuu fan clubin 10-vuotiskekkereihin, johon luonnollisesti myös kaikki kunniajäsenemme oli kutsuttu paikalle. Mitään ennakkoilmoittautumista heidän osallistumisestaan ei pyydetty, joten jäi täysin jännäyksen varaan, kuka ilmaantuu paikalle. Mennessäni jossain alkuillan vaiheessa tapahtumapaikkanamme toimineen tilan viereiseen Leena ja Pekka -kuppilaan, pöllysi eräässä nurkkapöydässä sankka sikarinsavu. Pienestä savusukellustehtävästä selvittyäni havaitsin, että pöydässä istui Jyräys, parkermaisesti tanakkaa sikaaria tupruttaen ja tarinaa iskien. Pitkän ja värikkään taipaleen varrelta hänellä taatusti riitti joka saumaan kerrottavaa muodossa, joka ei jättänyt kuulijoita kylmäksi.

Jyrkin varhaisempia edesottamuksia olen saanut lukea ja kuulla niin ikään kunniajäsenemme ja Jyräyksen hyvän ystävän, Dannyn, kautta. Hän on valottanut paljonkin heidän pitkästä yhteisestä taipaleestaan.

Nyt Mr. Suosikki on poissa ja voidaan oikeutetusti sanoa, että suomalainen rock-kulttuuri on menettänyt yhden vankoista tukijoistaan ja kulmakivistään median puolella.

Lopuksi lainaus Jyrkin 20-vuotialle clubillemme osoittamasta tervehdyksestä helmikuussa 2005: ”Elvis on suomalaisen Fan Clubinsa ansainnut ja clubi Elviksen. Home is where the heart is!”

Hannu Ignatius

 



 

23.12.2007
 

 


Merry, Merry Christmas Baby


Pihalle kun katsoo, niin vaikka olenkin Itä-Suomessa, niin paitsi pimeältä, myös lumettomalta näyttää. Se on tätä ilmastonmuutosta - muusta ei voi olla kyse. Nimittäin uutisissa juuri näytettiin, kun USA:n keskilännessä on pölähtänyt reilusti lunta. No, ei voi mitään, tämän kanssa on vaan elettävä - ja tehtävä se joulu mielessä, olivatpa luonnon puitteet mitkä tahansa.
    
 

Clubimme vuosi 2007 oli monella tapaa mielenkiintoinen, kuten joulu-Kingin pääkirjoitukseen asian muotoilin, niin kuluneena vuonna "herkkua oli siinä monenlaista". Henkilökohtaisesti mieltäni eniten lämmittivät Kotkan valokuvanäyttely ja Ed Bonjan pitkä vierailu Suomessa sekä tietysti clubin neljäs Amerikan-matka. Jälkimmäinen oli aika lailla työläs kokonaisuus järjestettäväksi. Enkä todellakaan ole omalta kohdaltani varma, järjestetäänkö vastaavan kokoluokan matkoja ainakaan minun johdolla Jenkkilään enää. Tässä ei sinänsä ole mitään sen ihmeemmin "henkilökohtaista", mutta kuten matkatoimistommekin minulle helmikuussa kertoi, niin juuri kukaan ei näinä aikoina järjestä vastaavan kokoluokan reissuja länteen. Nämä ja suuremmat reissut suuntautuvat lähes täysin idän suuntaan, Thaimaaseen ja vastaaviin maihin siellä suunnalla. Niinpä meilläkin lentojen buukkaus 30-päiselle porukalle ja erinäisten jatkolentojen järjestäminen kokonaisuuteen sopivasti ei ollut matkatoimiston tädille mikään helppo nakki.

No, mutta mitään lopullista en ole vielä mennyt matka-asian osalta päättämään, joten "aika näyttää", kuten sanonta kuuluu. Never say never. ;)

Yksi ehdoton ilon ja ylpeyden aihe clubillamme on omat nettisivustomme, jotka saavuttivat vuoden loppumetreillä huikean 300.000 kävijän rajan. Pidän sitä näillä leveysasteilla melkoisena saavutuksena! Varsinkin, kun emme millään muotoa ole tunnettu kansainvälinen sivusto, kuten erinäiset Elvis-uutis- ja kuvasivustot. Joten ei muuta kuin onnea asian tiimoilta meille kaikille ja jatketaan tästä eteenpäin - yhä poiketen myös "meidän sivulle". Niin teen minäkin kun aina menen omien linkkiemme kautta vaikka ElvisNew.comiin.

Nyt aion heittäytyä hieman potemassa olevan kultani viereen antamaan "hellää vierihoitoa", josko se vaikka auttaisi. Jokainen, joka on joskus jouluna sairastanut, tietää varmasti ettei se ole mitään herkkua. Sitä herkkupuolta kun olisi yllin kyllin muussa muodossa tarjolla... No, kyllä parempi päivä koittaa vielä ja olo on varmasti parempi!

Hyvää jouluoloa kaikille lukijoillemme ja tukijoille kuitenkin! Ja onnea uudelle vuodelle!



Ruokolahdella, Hutasen kylässä 23.12.2007

Hannu


 

27.11.2007
 

 

Joulunalushuisketta!

Sitä se on ollut, kiirettä lehden kimpussa näinä viikkoina. Juuri nyt on lehden taittoviikko menossa, ensi viikolla painatus…

Se, mitä on syytä tässä vaiheessa marraskuuta tiedottaa koskee Ed Bonjan ”Viva Elvis!” -kirjaa ja sen aikataulua. Se nimittäin on myöhässä alkuperäisestä ilmestymisaikataulustaan. Syyslehdessä arvoitu toimitusaika marraskuun osalta on heittänyt häränpyllyä, ja kirjaa ei vielä ole saatu. Tilanne ilmestymisen osalta on ns. vielä ”täysin vaiheessa”, joten olemme odotuskannalla edelleen niin kauan kunnes uutta kuuluu. Tilauksensa clubiin lähettäneet voivat olla huoletta, tilauksenne on ”hallussa” ja yhä voimassa auki olevasta tilanteesta huolimatta.

Oho, ja huomasinpa, että tuleva joululehti kansineen ja sisältöineen onkin jo pompsahtanut päivityksiimme! Jääkäähän syynäämään…

Niin, ja onnitteluja sivustollemme sen ylläpitäjälle saavutetun 300.000 kävijän rajan rikkouduttua! Hieno tulos!

 Ja lehtisorvin ääreen…

 Hannu

    

 

19.11.2007
 

 

Marraskuuta!

FTD-keräilylevysarjan syksyinen satsi saapui Mansesteriin viime viikon torstaina – kaksi viikkoa ilmoitetusta ilmestymispäivästä myöhässä. Kaikki levyt on postitettu vastaanottajilleen perjantaina 16.11.

Nyt sitten jatkuu kiivas joulu-Kingin työstö. Lehti on tarkoitus saada painoon itsenäisyyspäiväviikolla ja edelleen lukijoille joulukuun 13.12. mennessä.

Koitetaanhan jaksaa kaamoksen keskellä!

Hannu 

    

 

18.7.2007
 

 


Mikkeli-meeting häämöttää jo!

Jälleen on ”se aika kesästä”. Eli kuten kaikki hyvin tietävät, tämän kesäinen clubin kesätapahtuma on – peräti 21. järjestyksessään – vielä pitämättä ja tulossa järjestysnumeronsa mukaisesti 21. päivä. (Wow, mitä numerologiaa…)

En voi olla sanomatta, että tuleva tapahtuma ON erikoinen kesätapahtumiemme pitkässä sarjassa, vaikkakin noudattaa kulultaan ja kaavaltaan pitkälti tuttua ”latua” päivä- ja iltatapahtumineen. Päivätapahtumaan oman erittäin pikantin lisänsä tuo Elviksen 70-luvun kiertueorganisaation valokuvaaja ja kiertuemanagerina toiminut Ed Bonja. Edillä on tarjolla tuhti nippu valokuvasuurennoksiaan ja miestä päästään jututtamaan ja hänelle yleisökysymyksiä esittämään omassa lohkossaan päivätapahtumassa. Päivätapahtumaan kuuluvat mukaan myös aiemmin suosituksi osoittautunut Elvis-huutokauppa sekä videotykkiesitys. USA-matkalaisille on tiedossa oma tiedotustilaisuutensa alkaen klo 16, jolloin ”eräät” vetäytyvät omaan kammioonsa pähkäilemään tulevan matkan kuvioita.

    
 
Päivätapahtuman päätyttyä on yleensä mukavasti aikaa vetää henkeä ennen illan rientoja ja vaikkapa syödä hyvin. Nyt on tarjolla myös mahdollisuus saunomiseen sekä vilvoittavaan uintipulahdukseen saunan yhtydessä olevassa uima-altaassa.

Klo 20 Ilonassa Daddy-O Tähtinen alkaakin varmasti jo viritellä tunnelmaa sopivalla illan teemaan sopivalla musiikilla. Mielenkiinnolla luonnollisesti odotamme myös illan bändiosuutta. Pekka Helin Hipsterseineen polkaisee illan mittaan kolme täyspitkää Elvis-settiä, joten Ilonassa varmasti riittää tunnelmaa!

Ei kai tässä muuta voi kuin toivottaa mannerheimmaiseen tapaan: päämajakaupunkiin mars, mars!

Hannu

 

 

7.7.2007
 

 

Heinäkuuta!


FTD-levyt ovat ilmeisen myöhässä, ei ilmestymisestä ole herunut Tanskasta tietoa. Toivottavasti tulevat pian, sillä USA-matka painaa päälle.

9.7 julkaistaan sivuillamme jymyuutinen Mikkelin meetinkiin liittyen. Joten maanantaihin...


Hannu

 
    

 

11.6.2007
 

 

HYVÄÄ ALKANUTTA KESÄÄ KAIKILLE! 

Mennyt kevät on kulahtanut sellaisessa huiskeessa ja tohinassa, että ei mitään rajaa. Tänään havahduin siihen tosiasiaan, että juhannushan on – herranen aika! – puolentoista viikon päästä! Jotenka: nyt lienee aika pistää pieni pressan palstan päivitys kehiin.

Mennyt viikonloppu oli sekin ”meillä clubissa” mukavasti työn täyteinen. Pistin paremman puoliskoni ahkeralla avustuksella ojennukseen 1038 lähtevää The King -lehden kesänumeroa sekä 308 kpl jäsenmaksukuitteja. Sunnuntai-iltana klo 19 toimituskunnan Timo Lindström kävi ne uljaalla autollaan noukkimassa ja kiikutti ne sitten tänään maanantaina postin tädeille eteenpäin hyysättäväksi. Kiitos Piia ja Timo! Ilman teidän apua ei asiasta olisi tullut lasta eikä p… heinää.
 


Toukokuun lopulla Villen kanssa Mikkelissä käydessämme kuulimme iloisen asian majapaikkamme Cumuluksen respan tytöiltä: majoitukseen oli jo siiihen mennessä – pelkkien netti-ilmoittautumisten perusteella – majoitusvarauksen tehnyt viitisenkymmentä henkeä. Se on hyvä merkki osallistujamäärän osalta. Nyt vain täysi majoitusvarausrumba pystyyn Kingin ilmestyttyä, että saadaan kunnon Elvis-kesäkekkerit aikaiseksi! On mahdollista, että tapahtumaamme saadaan yllätysvieraskin. Mutta tästä asiasta en lähde laukomaan toistaiseksi vielä enempiä…


Fan clubin järjestyksessään neljäs Amerikan-matka on lähestymässä meetingin ohella kovaa vauhtia. Matkalaisten ohjeeksi ja ohjenuoraksi olen laatinut matkasivuillemme päivityksen tärkeistä muistettavista asioista. Se EI pyrikään olemaan millään tapaa täydellinen listaus tärkeistä asioista, vaan siihen on kerätty asioita, jotka yleensä herättävät matkalle lähtevissä enemmän tai vähemmän aprikointia. Harva meistä kuitenkaan on maailmanmatkaaja, joka suvereenisti muistaa ottaa kaikki erinäiset seikat huomioon. Miettikää kukin matkalle lähtijä tykönänne mieltänne askarruttavia kysymyksiä, ja puidaan niitä yhdessä Mikkelin meetingin USA-infotilaisuudessa, right?

Eipä sitten muuta kuin syynätkäähän kesä-Kinkku tarkasti kannesta kanteen (ja etsikää virheet, heh…).

Hyvää kesän jatkoa, juhannusta ja muita suuria juhlapyhiä tähän samaan syssyyn. Nähdään Mikkelissä 21.7.!

 

Hannu

 

23.12.2006
 

 

JÄLLEEN YKSI VUOSI PULKASSA 
Pitkä ja pimeä syksy on tullut siihen pisteeseen, että talvipäivän seisauskin on nyt jo takana. Tästä eteenpäin päivä alkaa vähitellen pidetä. Ja jos minulta kysytään, niin se on pelkästään hyvä asia. En nimittäin ole kaamoksen kannattajia. Valoa tupaan ja äkkiä, niin mielikin kirkastuu! Itse en kuitenkaan synkistele nyt tällä hetkällä, sillä olen siinä onnellisessa tilanteessa, että voin viettää (omasta mielestäni hyvin ansaittua) lomaa läheisteni kanssa.
Mennyt vuosi on ollut clubin vinkkelistä vähän liiankin työn täyteinen, ja välillä - varsinkin nyt syksypuolella - on tuntunut, että tätä hommaa saisi sinänsä tehdä vaikka työkseen. Sen verran paljon on kaikenlaista tilaus- ja postitusrumbaa sun muuta yhden miehen kontolle kertynyt. Mutta onneksi olen saanut muutamalta eri taholta myös apua, jonka olen kiitollisuudella vastaan ottanut. Aivan viimeisimmän kiitoksen ansaitsee nokialainen Saku Ryhänen, joka pelasti minut FTD-kirjojen kuljetuspinteestä pari viikkoa sitten. Ilman hänen autokyytiään olisi "eräs äijä" varmasti nääntynyt kotinsa ja paikallispostin väliselle matkalle.

Tänä syksynä tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun otin OEPFC:n ohjat käsiini. Ja se aika tuntuu pitkältä rupeamalta. Mutta nyt kun ajattelin ensi vuotta, niin havahduin siihen tosiasiaan, että elokuussa tulee tosiaan kuluneeksi 30 vuotta paitsi Elviksen kuolemasta, myös oman faniuteni alkupisteestä. 30 VUOTTA! Tuossa ajassahan ehtii tapahtua ihmiselämässä vaikka mitä! Mutta turhahan tässä näitä itsestään selvyyksiä on alkaa luetella; jokainen kolmikymppinen ihminenkin varmasti on aikanaan ällistellyt, että "tässäkö sitä nyt sitten ollaan". Niin varmasti myös Elvis Harum Scaruminsa kuvausten aikoihin, heh...

Koska en ole ennustaja, en uskalla sanoa, mitä ensi vuosi tuo tullessaan... Sen näyttää vain aika. Toivon kuitenkin kaikille jäsenillemme ja toimintamme tukijoille kaikkea hyvää vuodelle 2007! Mutta sitä ennen toivottelen

Rauhallista Joulunaikaa, lämpöä, läheisyyttä ja hyvää mieltä!

Ruokolahdella, Hutasen kylässä 23.12.2006

Hannu

 

14.12.2006
 

 

FTD:n ”joulupaketit” maailmalle
Hieman pikaista päivitystietoa FTD-julkaisuja Writing for the King ja His Hand in Mine odottaville… Sekä kirjat että seiskatuumaiset levyt ilmaantuivat haltuuni maanantai-iltana tällä viikolla klo 17. Kaksi vuorokautta myöhemmin olen helpottunut voidessani huokaista helpotuksesta, sillä kaikki olohuoneeni täyttäneet kamat ovat nyt jo postin hoteissa ja matkalla kohti tilaajia.
Eli yhteensä 34 kpl kirjoja ja 55 kpl levyjä ovat pois hyppysistäni. Uskoisin, että ensimmäisiä kirjapaketteja on syytä odottaa saapuvaksi perjantaina (15. päivä) ja cd:itä varmaankin ensi viikon alussa.

Vapaailta (ensimmäinen pitkään aikaan), here I come!

Hannu

 

10.12.2006
 

 

Joululehti on ilmestymässä
Jäsenlehtemme taittajan taannoisen sairastelun vuoksi viikolla ilmestymisestään viivästynyt joulunumeromme on sunnuntai-iltana 10.12. saatu työstettyä ahkerien aputonttujen avustuksella (kiitoset Piia, Kari ja Timo!) postituskuntoon ja matkalle kohti lukijoita. Matkastartti on maanantaina Tampereen pääpostin yrityspostiosastolta. En ole ehtinyt vielä itsekään pahemmin läpyskään perehtyä, mutta sen verran kuitenkin, että silmääni pisti eräs meistä johtumaton seikka. Ja siitä tulen reklamoimaan painopaikkamme suuntaan.
Lehden sivulla 35 on joissain (kokonaismäärä täysin epäselvä) kappaleissa tapahtunut koneellinen leikkausvirhe, jonka johdosta oikeanpuoleinen marginaali jutusta Elvis ’60 puuttuu kokonaan. Leikkaus on joissain kappaleissa mennyt niin, että tekstiä on leikkaantunut joko vähän tai jopa kokonaisen kirjaimen verran pois. Tälle asialle ei enää tässä vaiheessa – lehden painoerän valmistuttua voida tehdä enää mitään. Kävin useita lehtiä läpi ja tutkin virheen. Tekstikokonaisuudesta pystyy kyllä hyvällä tahdolla lukemaan ja saamaan selvää, mistä on kyse. Joten pyydän lukijoilta tämän kohdalla pitkämielisyyttä. Jos jonkun jäsenen lehti on niin pahasti ”viallinen”, ettei lukemisesta ko. artikkelin kohdalla tule mitään, niin uutta lehteä rajoitetun painoksen vuoksi emme pysty toimittamaan. Sen sijaan pistäkää asiasta maili clubin sähköpostiosoitteeseen ja lähetämme paluupostissa ko. artikkelin teille Word-muotoisena liitetiedostona. Tämä on helpoin ja nopein korvaava ratkaisu. Vielä kertaalleen pahoitteluni painopaikan töppäyksestä!
Ja lopuksi pari tiedotusasiaa: FTD-levy- ja kirjatilauksia odottaville tiedoksi, ettei mitään lähetystä ole Tanskanmaalta vielä sunnuntai-iltaan mennessä ilmaantunut.

Ja USA 2007 -matkalaisille tiedoksi matkatoimiston taholta seuraavaa: viime viikolla tulleiden varaus- ja matkalaskujen se summaltaan suurempi lasku ON MAHDOLLISTA maksaa myös osissa. Tästä pitää kunkin ”pilkkomista” haluavan olla yhteydessä Suomen Matkatoimistoon Turkuun (siellä Kristina Pirilä) ja sopia erikseen erät ja niille eräpäivät. Erissä maksaminen siis on mahdollista…

Ja vielä… Ensi vuoden elokuun USA-matkaltamme puuttuu matkalaiskiintiöstä viime aikaisten, ei odotettujen peruutusten takia, pari ihmistä. Tarjolla on yksi ”naispaikka” (naisihmisen huonetoveriksi) ja yksi ”miespaikka” (vastaavasti mieshenkilön huonetoveriksi). Vakavasti Amerikanmatkaa haluaville tämä on todellinen tilaisuus, ja paikat annetaan heti ”pois”, kun vaan ottaja/ottajia löytyy. Ilmoittautumiset mukaan näille varapaikoille clubin sähköpostiin (elviskerho@hotmail.com) kiitos!

Lumenodotusterveisin,

Hannu

 

22.11.2006
 

 

 
 K.W. Blomqvist on poissa

Tämän tyrmäävän surullisen tiedon sain Holle Holopaiselta tänään 22. marraskuuta. Yksi clubimme kunniajäsenistä oli menehtynyt pitkällisen sairauden murtamana.
Tieto asiasta lamautti itseni – tunneihminen kun olen – melko totaalisesti. Apeitten fiilisten seasta nousi joukko ”MIKSI?”-kysymyksiä ja suutahdusta siitä, että asioiden pitää mennä juuri siten kuin ei pitäisi.

Nimittäin K.W. Blomqvist jos kuka oli hyväntuulisuuden perikuva. Miehestä ja hänen ulkoisesta olemuksestaan suorastaan huokui iloisuus, huumori ja hyvä olo – ja se oli erittäin tarttuvaa laatua. K.W. oli erittäin seurallinen, hänen seurassaan ei ikävä tullut. Uskallanpa sanoa, että jos joku ei tullut K.W:n kanssa toimeen, niin tämän ”jonkun” oli itse syytä katsoa peiliin.

Tapasin radioäänenä minulle ensisijaisesti tutuksi tulleen ”Tutti Frutti Rock’n’roll Show’n” keulakuvan Jussi Raittisen 50-vuotispäivillä syyskuussa 1993. K.W. itse asiassa johti ”salaseuraa”, joka keräsi Jussille lahjaksi annettuun akustiseen Gibson J-200:een lahjoituksia. Kuten moni jäsenistämme muistaa, otti OEPFC:kin tuohon keräykseen osaa omalla ja jäsenpanoksellaan. K.W. teki omana hersyvän välittömänä ihmisenä 13 vuotta sitten lähtemättömän säväyksen. Eikä aikaakaan, kun mies jo valittiinkin clubin kunniajäseneksi loppukesästä 1995. Se, mitä K.W:tä opin tuntemaan, niin tiedän, että hän arvosti clubimme huomionosoitusta melko lailla. Se oli aikanaan luettavissa hänen haastattelustaankin The King –lehdessä 3/96.

Muistan, kuinka istuimme Matti Härkösen kanssa K.W:n hotellihuoneessa Koskipuiston Cumuluksessa haastattelua tekemässä. Juttu soljui, anekdoottia sateli, muistelusta riitti ja me haastattelijat hykertelimme aika ajoin lähes kaksin kerroin ”kulttuuripesoonan” värikkäille jutuille, jotka oli maustettu K.W:lle leimallisen stadin slangin termein. Ja mitä tähän tunnettuun aaltopituuteen eri ihmisten välillä tulee, niin tuo haastattelusessio osoitti, että se löytyi välittömästi!

Arvostin K.W:n auliutta olla ns. ”käytettävissä” hyvinkin pienellä varoitusajalla. Tästä esimerkkinä vaikkapa YLE TV1:n Popkomissio-ohjelman nauhoitus talvella 2001. Sain kutsun tulla ohjelman nauhoituksiin, mutta olin arka menemään sinne yksin. Niinpä pyysin mukaani hyvin juurimusiikin tuntevan, hyvän ulosannin ja esiintymisrutiinin omaavan kunniajäsen-K.W:n. Kahdestaan me siellä sitten lamppujen loisteessa puimme, Silvian ja Njassan ristitulessa. Ja ihan kelvollisesti selvisimme.
Kun sitten loppuvuodesta 2004 tuli aika päättää tiettyjä osa-alueita clubin 20-vuotisjuhlien osalta, niin otin yhteyttä K.W:hen. Tarvitsin nimittäin sujuvasti englantia hallitsevaa juontajaa Charlie Hodgea jututtamaan ja iltaohjelman tirehtööriä. Kysyin asiaa varovasti häneltä, ja eriteltyäni ”toimenkuvan” tuli myöntävä vastaus välittömästi. Ja kuten kaikki 26.2.2005 paikalla olleet muistamme, mies selvisi Charlien puhetulvan keskellä ja jäsenten kysymyssateessa loistavasti. Illan ohjelmatirehtööri sai myös suoraa ja erittäin positiivista jäsenpalautetta juhlaillan päätteeksi, mistä hän aikoinaan vielä erillisellä maililla halusi mainita. Miehestä ja hänen leppoisasta tyylistään pidettiin paljon, ja se näkyi.
Vaikka en ollutkaan K.W. Blomqvistin kanssa jatkuvasti ja tiiviisti yhteyksissä, niin silti yhteydenpitomme oli tasaista. Kesken monen junamatkan saattoi kännykkäni piipata ja kas: siellä oli K.W:n ratkiriemukas sananmuunnostekstari tai innostunut kommentti vaikkapa siitä, kuinka kovaa kamaa hän oli ”löytänyt” Elviksen Memphis -69 sessioista. Nämä ovat olleet minulle pieniä mutta merkittäviä onnenmurusia Elvis-harrastuksen pitkällä tiellä. Se oli myös merkki siitä, että meillä oli ”juttumme”. Niinpä tieto mukavista mukavimman kunniajäsenemme poismenosta kosketti kovasti. En saa päästäni clubin 20-vuotisjuhlien mielikuvia helmikuisen kirkkaalta lauantaipäivältä ja sunnuntaiaamulta, jolloin soitin K.W:n huoneeseen ja pyytelin anteeksi mahdollista herätystä. ”Helvetin hyvä, että soitit ja herätit. Mä näin aivan karmeeta painajaista – mä ja Pulliaisen Esa seikkailtiin Tallinnassa ja visvaiset naiset ahdisteli meitä.” Tyypillistä K.W:ta!

Lopuksi K.W. Blomqvistin omia mietteitä kunniajäsenyydestään: ”Kunniajäsenyys on mulle hyvin tärkeä ja mieluisa. Mä en välttämättä katso tehneeni niin paljoa Elvis-osastolla kuin olisin voinut, mutta sekin, kun katsoo näitä aikaisempia kunniajäseniä, sekin pistää aikalailla polvilleen. Mä arvostan sitä erittäin suuresti erityisesti sen takia, että mä arvostan Elvistä niin suuresti. Jos puhutaan laulajista, johon liittyy muusikkous, ei voi missään nimessä ohittaa Elvistä.”

Kiitos K.W., että olit aina teeskentelmätön oma itsesi!

Hannu

 

18.10.2006
 

 

 
Lokakuun lasti

Uusimman FTD-lätty, Let Yourself Go ilmestyi tiistai-illan 17.10. iloksi. Pari tuntia riuskaa pakkausta ja valmista tuli! Sain lähemmäs sata kuorta paikallispostiin vielä ennen klo 20. Itse olen ehtinyt kuuntelemaan tuotoksen vasta pikaisesti kertaalleen läpi, ja alkuvaikutelma oli ainakin enemmän kuin positiivisen puolella. Miehemme kuulostaa muutamissa tutuissa raidoissa mukavan raa’alta!

Kalenteriin pari päivää sitten katsottuani totesin, että pian on myös tulevan Kingin teon aloittamisen aika. Tänä vuonna pyrimme toimituskunnan kanssa siihen, että elvismäinen ”joulukuvaelmamme” olisi perillä ihmisillä itsenäisyyspäiväviikon perjantaina eli 8.12.

Myös fan clubin USA 2007 –projekti on etenemässä hyvää vauhtia. Tiedoksi matkaryhmälle tässä yhteydessä sen verran, että reittikuvioihin ja päivämääriin on hieman vielä tulossa viilauksia. Kulupuolen asioihin ym. liittyen. Niistä informoin väkeä varmemmin vielä tuonnempana.

Hyvää syksyn jatkoa!

Hannu

 

12.9.2006
 

 

 
Syyskuuta!

Ilmoitusluontoisena asiana tuli muutama juttu mieleen ilmoitella. Ensinnäkin sekä The King -lehti että FTD Record Clubin broshyyri ovat olleet maanantaista (11.9.) postin kuljetettavana. Torstain nurkilla pitäisi kolisevan.

Lehteen olen itsekin muilta osin varsin tyytyväinen, mutta päivämääräspecialisti kun en ole (ainakaan niitä kirjoittaessani), niin tunnustan jo ennakkoon lehdestä löytyvän kaksi suoranaista mokaa. 

Ensimmäinen löytyy uutispalstan alusta, jossa kerrotaan Nokian Flaming Star -kekkereistä. Nehän ovat syyskuun 23. päivä (siis vielä tulollaan), eikä elokuun 23., kuten uutisankkuri (tai paremminkin ankka) tekstissä väittää. 

Toinen mokkula löytyy Timo Nybergin Elvis in Concert -tarinan otsikkopalkissa. Ensikädessä siinä ilmoitettu Richmondin keikkapäivämäärä on taittajan vika, joka kopsasi sen suoraan edellisnumerosta ja viime kädessä se on minun vikani, kun en puusilmänä moista erhettä siinä yhteydessä huomannut. Oikea päivämäärä kuuluisi olla 18.3.1974. Mutta toivoa sopii, ettei kenenkään kalenteri mennyt noista erheistä sekaisin…
USA 2007 -matkalaisille sen verran tiedoksi, että matkatoimisto työstää parhaillaan lopullisia lentovarauksia ja muuta reittiin liittyvää. Muutosta aiempiin suunnitelmiin liittyen – johtuen Memphisin Elvis-viikon alkamisajankohdasta – on se, että reissun lähtöpäivä on muuttunut alun perin ilmoitetusta siten, että nyt matkastartti on tiistaina 31.7. Lentoyhtiöiden varauspolitiikka on kuulemma tiukentunut, joten varautukaa maksamaan 200 euron varausmaksu parin viikon sisällä siitä, kun matkatoimisto on lentovahvistukset saanut ja antanut ne matkalaisille tiedoksi.

Erillistä matkakirjettä on myös odotettavissa tuonnempana (mm. Memphisin Elvis the Concert –tapahtumaan liittyen), kunhan asiat etenevät matkatoimiston taholla.

Hyvää syksyn jatkoa kaikille!

Hannu

 

 

17.7.2006
 

 

 
Levyuutuudet vihdoin maailmalle…

Koko kesätapahtumamme jälkeisen viikon odotin uusimpia FTD-julkaisuja saapuvaksi Tanskasta. Huhupuheet nettimaailmasta tiesivät varsin luotettavasti kertoa, että ”muualla” levyt olivat jo keräilijöiden hyppysissä. Vaan näin ei ollut tilanne Suomessa.

Ehdin lähettää jo mailia Jörgensenillekin, ja kysyä syytä moiseen. Sitä vastausta olen vieläkin vailla. Torstai-iltana sitten tarkistin puhelinvastaajani (lankaliittymä kun vielä löytyy) – ja mitä sieltä vastaan tulikaan: naisääninen viesti, joka oli jätetty jo aamupäivällä. Se kertoi, että minulle on jo usean päivän ajan yritetty tuoda lähetystä Tanskasta. No, tämähän kertoi minulle sinänsä jo kaiken. Ja samalla se kertoi myös sen, että jakoauton kuski on ollut varsinainen tumpelo, koska ei ole jättänyt tyhjästä ovella käynnistään minkäänlaista ilmoitusta lapun muodossa, kuten tavallisesti. Se nimittäin olisi välittömästi kertonut, että levyt ovat jo ”lähettyvillä”.

Muutaman TNT:n edustajan kanssa käydyn puhelinkädenväännön jälkeen sain kollit kotiovelleni perjantai-iltana 14.7. – kaksi viikkoa alustavasta ilmestymispäivästä myöhässä. Nyt, maanantai-iltana, voin kertoa jokaisen nyssäkän olevan jo kirjelähetyksinä matkalla tilaajilleen.

Heinäkuisin terveisin,

Hannu

 

4.7.2006
 

 

 
Heinola, here we come!

Siitä(kin) on sitten 20 vuotta, kun ensimmäisen kerran kokoontui epämääräinen sakki suomalaisia Elvis-faneja Valkeakoskelle Apian tanssilavalle. Kesätapahtumaa viettämään. Herranen aika! 20 kesää... Mihin tämän fan clubin kanssa vielä joudutaankaan!

No, asialle ei voi mitään; aikajana on suora ja mutta kartalle, pisteinä piirrettynä meeting-paikkakuntien sijainti ja "reititys" näyttää melkoiselta hämähäkin seitiltä. Helsinki on eteläisin, Kemi pohjoisin, Pori läntisin ja Pieksämäki itäisin paikkakunta, jolla olemme käyneet elvismäisesti rymyämässä. Nyt on vuorossa siis Heinola, joka olisi oikeasti ollut tapetilla jo vuosi sitten... mutta Naantalin kylpylä näyttelyineen oli otettava "ohjelmistoon". Tein aikanaan hotelli Kumpelin johtajalle lupauksen, että Heinolaankin tullaan vielä; ja nyt tuon lupauksen lunastuksen aika on tullut.

Kävin Ville Rainiston kanssa katsastamassa kisakentät toukokuun lopussa, ja täytyy sanoa, ettei ollenkaan hullummalta vaikuttanut. Hotelli sijaitsee luonnonkauniilla paikalla, on puitteiltaan erittäin viihtyisä ja henkilökunta on enemmän kuin palvelualtista. Siinäpä hyvät lähtökohdat tulevalle viikonvaihteelle. Kun siihen vielä lisätään - mitä todennäköisimmin - lämmin ja aurinkoinen Suomen kesäsää ja osanottajien iloinen mieli, niin... perinteinen Elvis-paketti on siinä.

Päiväohjelman osalta menemme yhä ja edelleen perinteisiä latuja myyntimylläköineen ja huutokauppoineen. Pienen tauon jälkeen on katsottu aiheelliseksi kilpailuttaa osallistujia Ville Rainiston laatimalla Elvis-tietokilpailulla, jonka palkinnoista vastaa levy-yhtiö SonyBMG. Kisa on tarkoituksellisesti laadittu kestoltaan lyhyeksi, ettei kukaan paikalla olija ehdi jaaritteluihin kyllästyä. Päiväohjelman lisukkeeksi tarjotaan hieman harvinaisempaa videotykkiviihdettä. En kerro vielä tarkemmin, sillä kaikkea en vielä asiasta itsekään tiedä...

Illan riennoista vastaavat Flaming Sideburnseista tuttu, energinen Eduardo Martinez taustallaan kovan luokan rock-trio. Levyjä veivaa vuoden tauon jälkeen laatumusaa aina tarjoava Daddy-O Tähtinen.

Että näillä eväillä lauantaihin! Olkaatten tervetulleita kesäiseen Elvis-hubaan!

Nähdään!

Hannu

 

 

5.4.2006
 

 

 
Kevään FTD:t maailmalle

FTD Record Clubin jäsenille tiedoksi annettakoon, että uusimmat levyt saapuivat Tanskasta tiistai-iltana. Kuten asiaa jo Foorumin puolella tilitinkin, niin fakta on myös se, että ne on paitsi pakattu, niin myös postin kuljetettavaksi annettu tänään keskiviikona.

Näin ollen hyvinkin olettavaa on, että perjantaina 7.4. alkavat jo ensimmäiset lähetykset kolista perille. Postin kulkunopeudesta olisi luonnollisesti kiva saada sieltä kentältä päin impulssia vaikka clubin hotmailin tai em. Foorumin välityksellä.

Mitä itse levyihin tulee, niin totean mahdollisimman "neutraalisti", että oli erittäin virkistävää saada soittimeen jokin muu kuin tavaksi tullut soundboard-livetallenne! Made in Memphis nimittäin rulettaa (kaiken muun paitsi kansiensa osalta).

Pääsiäisen odotusta!

Hannu



 

5.3.2006


 

 

Charlie Hodge in Memoriam
Omalla kohdalla ei olisi lauantaiaamu 4.3. voinut huonommin alkaa. Herättyäni avasin tietokoneen ja tarkistin sinne kertyneet mailit. Unenpöpperöisessä olotilassa tuntui usvaisen masentavalta lukea Bill E. Burkin uutisryhmän ensimmäiset sanat: " Charlie Hodge died this afternoon in Pigeon Forge, TN."
 
Olo oli täysin lamautunut jonkin aikaa. Uutisoin asian Elvis-foorumilla heti kun toinnuin. Lähetin asiasta viestin Rainiston Villelle ja Piialle, samalla kun nieleskelin väkisin aamupalaa. Päivän aikana pitäisi saada postituskuntoon kaikki maanantaina liikkeelle lähtevät 1.055 The King -lehteä, mutta mikään ei juuri nyt huvita. Ja syy on ilmeinen.
 
Hyväkuntoinen, iloinen ja reipas Charlie oli tasan vuosi sitten Suomessa, fan clubimme 20-vuotisjuhlien kunniavieraana. Vietin Ville Rainiston kanssa Charlien kupeessa käytännöllisesti katsoen joka hetken hänen ja Jenin Pirkkalan kentälle saapumisesta 25.2. alkaen heidän lähtöönsä 28. päivän iltaan asti. Ikävä kyllä olen sellainen luonne, että kiinnyn joihinkin ihmisiin hyvinkin totaalisesti, jos taivaankappaleet ovat oikeassa asennossa... tai jotain tällaista. Charlie Hodgeen oli helppo kiintyä. Hänen välittömyytensä, vilkkautensa, hersyvä naurunsa, alati tarinoita pulppuava henkilönsä, ex tempore -esityksiin heittäytyvä luonteensa oli jotain ennen kokematonta omalla kohdallani.
 
Vajaan neljän päivän aikana törmäsimme moneen hauskaan tilanteeseen, joka näin jälkikäteen ajatellen kutkuttaa sisimmässä aivan mielettömästi. Mutta yksi ensimmäisiä tilannekomiikan leiskauksia tuli Charlien suusta 25.2. päivän iltana, kun kävimme neljän hengen ryhmänä (Charlie, Jen, Ville ja minä) katsomassa Scandic Rosendahlin päivätapahtumatilan Talvipuutarhassa. Ovi puutarhaan oli lukossa ja tiirailimme tilaa vain lasioven läpi pienessä tuulikaapissa. Samaan aikaan käytävän ovi selkämme takana napsahti lukkoon! Eikä pois pääsystä ollut hetkeen tietoakaan. Toljotimme siinä hetken pöllästyneinä toisiamme katsellen, kunnes Charlie keksi kolmannen tuulikaapin oven, joka johti ulos. Charlie sanoi Jenille: "Mene sinä tuosta ovesta ulos ja kierrä ulkokautta sisälle, kun olet tämän porukan mies!" Näin myös tapahtui. Kyllä nauru maittoi!
 
Olen varma, että niille päivätapahtuman Charlie-kyselytunnille ja nimmarisessioon osallistuneelle parille sadalle ihmiselle pikkumies teki omana itsenään lähtemättömän säväyksen. Puhumattakaan iltatilaisuuden musisoinneista. Me fan clubin puolelta saimme talteen tuntitolkulla haastattelumateriaalia, jota Ville työstää The Kingiin haatattelusarjaksi. Kakkososa ilmestyy ensi viikolla tulevassa Kinkussa ja päätösosa kesän lehdessä. Lisäksi työn alla on myös Charlie-aiheinen dvd-julkaisu.
 
Muistan todella elävästi omalta kohdaltani Pirkkalan lentokentällä maanantaina 28.2.2005 viettämämme viimeiset hetket ennen Charlien ja Jenin Englantiin viemän koneen lähtöä. Olin konkreettisesti tippa linssissä ja kerroin miehelle, kuinka omakohtainen tilanteeni oli ollut äärimmäisen vaikea juuri tuolloin ja kuinka piristävän säväyksen hänen vierailunsa kaikkinensa oli tehnyt. Charlie taputti minua olkapäälle ja totesi tasaisella äänellä: "Elvis sanoi aina, että se ei ole mies eikä mikään, joka ei pysty näyttämään tunteitaan. Sinä pystyt."
 
Kiitos Charlie! Annoit meille kaikille paljon itsestäsi Suomen-vierailullasi! Emme unohda sinua.
 
Hannu 



















 

 

 

13.1.2006


 

 


Alkanutta vuotta!


Vuosi on käynnistynyt siihen malliin, että kalenteriin katsomalla selviää hyvinkin helposti tammikuun olevan jo puolivälissä.

FTD-julkaisujen osaltakin vuosi on polkaistu käyntiin, tosin parisen viikkoa ennakkoilmoitusta myöhässä. 7-tuumainen Loving You -tupla ja perusjulkaisu Southern Nights saapuivat clubin päämajaan myöhään torstai-iltapäivällä 12.1. ja tänään 13. päivä ne on saatettu jo postin eteenpäin kuljetettavaksi. Illan levytalkoourakka vie yleensä yhden miehen osalta sellaiset 3 - 4 tuntia. Nyt homma hoitui ripeän sihteerikön suosiollisella avustuksella vähän reilussa tunnissa. Tässä onkin konkreettinen osoitus siitä, miten paljon kaksi työskentelevää käsivarsiparia saa enemmän aikaan kuin yhdet kädet! Kiitos avusta, Piia!

Tänään arvotaan onnettaren avulla myös joululehden takakansiäänestykseen osaaottaneiden joukosta kolme voittajaa. Heidät julkistetaan maaliskuussa ilmestyvässä The King 1/06:ssa.

Eipä sitten muuta kuin tammikuun jatkoa! Muistakaahan käydä uurnilla sunnuntain vaaleissa!

 





Hannu

PS: Tulevan kesän meeting-paikkakuntaa ihmetteleville tiedoksi, ettei mitään varmaa ole vielä lyöty asiassa lukkoon. Seuraamme tilanteen kehittymistä.

 

 

Vanhemmat "Pressan Palstat" voit lukea täältä