Kasineloset kasteltiin
Hammastunturin erämaassa 2009

Kohti Pahaojan autiotupaa

Paha-ojan autiotupa

Kohti Ivalonjokea

Ivalonjoen Kultala

"Kultaranta"

Vaellus alkoi Kutturantietä myöten, kohti Pahaojan parkkipaikkaa sateisessa ilmassa. Sade ei haitannut kun oli tuttu mukava porukka kasassa. Vuoden kuulumiset vaihdettiin kävellessämme ja juttua piisasi. Tauot pidettiin seisaaltaan, maa oli märkää. Pahaojan parkkipaikalta matka jatkui Pahaojan autiotuvalle, jossa olimme yötä. Söimme ja nautittiin kauniista luonnosta. Aamulla olimme virkeitä ja matkustusyön valvominen pois nukuttu. Lähdimme kohti Kultalaa. Ihastelimme polun vieressä pulppuavaa lähdettä. Ivalonjoen penkkaan oli rakennettu portaat helpottamaan laskeutumista kohti joen ylittävää riippusiltaa. Kultalan autiotuvassa saimme seuraksemme 2 naisvaeltajaa. Istuimme iltanuotiolla ja kyllä 6 naista osaa pitää hauskaa ja ihastella kauniita maisemia. Aamu oli pilvinen ja märkä kun aloimme tosi erämaavaelluksen. Kultalasta noustiin rinne suoraan ylös, koti Pietarlauttasen rinteitä. Puuskuttaen ja huilaten. Menimme metsiä, soita, mäkiä ja notkoja kompassia ja karttaa lukien. Aino oli opas ja vetäjä ja oli siinä hommassa erittäin hyvä. Suot oli märkiä ja vetisiä ja ojat syviä. Kengät kastuivat ja ne enää sen jälkeen kuivuneetkaan kuin vasta kotona. (n. 3 vuorokautta)
Poromiehet olivat tehneet uusia poroaitoja joita ei ollut kartalla, mutta aina jostain pääsi ryömimään alta. Hammastunturin juurella olimme yötä. Kulvakkojoki solisi unilauluaan ja uni maistui. Aamulla nousimme Hammastunturille. Sumu oli sakea, mutta huippu löydettiin siitä huolimatta. Sieltä matka jatkui kohti Hammasjoen latvaosia ja sumukin haihtui kun pääsimme alemmaksi. Kyllä luonto oli kaunista vaikka koivuista olivatkin lehdet jo lähteneet. Laskeuduimme alas ja söimme isoja hyviä mustikoita. Alhaalla piti hakea jokien ylityspaikkoja, vettä kun oli paljon ja suolla ojat syviä, mutta aina löytyi jostain ylityspaikka.
Neljäs yö Siliäselän tuntumassa metsässä. Oli aavemaisen hiljainen yöpymispaikka ,ei minkäänlaisia ääniä, piti oikein alkaa laulelemaan ja juttuja kertomaan porukalla.
Aamutoimien jälkeen lähdimme kohti Pasasjärveä. Iso-Kuppijärven rannassa Siru ja Hilkka joutuivat riisumaan märät kenkänsä ja kahlaamaan joen yli. Olenko muistanut sanoa, että taas satoi? Matkasimme aika märkinä. Sitten iltapäivällä taivas aukeni pilvistä ja aurinko paistoi ja kultasi lammet ja metsät. Teltat laitettiin rannantuntumaan ja vaatteet kuivumaan ja uimaan. Jalkojen alla oli hieno hiekka jossa "kultakiteet" kimalsivat pienessä vireessä. Satumainen paikka!!
Nyt nautimme täysillä retkemme erilaisuudesta. Yöllä alkoi tuulla kovaa risut oksat ja kaikki pienet roskat lenteli ilmassa, mutta teltta pysyi ehjänä. Kerrankin oli kuiva teltta.
Aamulla jatkoimme Pasasjoen ja Paltojoen yli, kohti Morokkavaaraa. Yövyimme Pokkijärven läheisyydessä, yö oli kylmä. Kuuden jälkeen kamppeet kasaan ja kohti Ivaloa. Ivalossa menimme syömään ja rentoutumaan. Olimme tosi ylpeitä ja iloisia; ME TEIMME RETKEN JOKA VAATI MEILTÄ MYÖS SISUA JA VOIMIA, KOSKA LUONTO SANELEE EHDOT JA SINÄ SOPEUDUT.

Matka oli elämys ja se kannatti tehdä, sitä on kiva muistella kun katselee kuvia joita otimme paljon reissun varrelta.

Ryhmä: "kasineloset" Toivottaa kaikille mukavia vaelluksia........

Ryhmä:       Aino, Heinolan latu       Liisi, Heinola latu       Hilkka, Iitin Latu       Sirkka, Tiirismaan latu

Reissu heitetty