LAHDEN KARTING-LEIRIN 1999 KUULUMISIA

Rata oli avattu viikkoa ennen leirin alkua, joten ainakin oman seuran kuljettajat olivat päässeet kokeilemaan kaluston toimivuutta talven jälkeen ennen leiriä. Heitä olikin todella paljon, 20 kuljettajaa. Muista seuroista oli 19 kuljettajaa. Aikaisemmilla leireillä mukana olleita oli 12 kuljettajaa ja muutama aloitteleva minikin mahtui joukkoon. Erityisen tyytyväinen olin kahteentoista Cadettiautoon, jotka olivat paikalla.

Kaksi mukana ollutta tyttöä olivat todella huomion arvoisia. Nuorempi tytöistä oli saapunut Oulusta. Hän oli leirillä jo kolmatta kertaa, mutta vasta ensimmäistä kertaa ajamassa. Isoveli oli mukana nyt vain huoltajana. Toinen tyttö oli saapunut Ranskasta asti. Ajokalusto oli pantu rekkaan muutamaa päivää ennen leiriä. Nykyisen asuinpaikkakunnan ovaalin muotoinen rata oli sopivasti kiinni pari viikkoa leirin aikoihin.

Leirin lauantaipäivän koulutuksesta vastasivat Jouni Jauhiainen ja Petteri Ruohomäki Espoon UA:sta. Molemmat ovat ajaneet karting-autoilla harrastajaluokasta aina C-125 luokkaan asti.

Leiriläiset jaettiin kolmeen ryhmään, joissa oli kussakin 12-15 kuljettajaa. Tänä vuonna osallistujien kokonaismäärää oli vähennetty kymmenellä siten, että varsinaiset kilpakuljettajat oli jätetty ulkopuolelle. Ajotoiminta sujui mukavammin kun välitauot jäivät lyhyemmiksi.

Cadetit suorittivat lähtöharjoittelun seisovana lähtönä, jonka opetus sujui varsin helposti. Harjoituskilpailussa myös he ajoivat aika-ajon eikä lähtöjärjestystä arvottu kuten säännöissä suositellaan. Tämä tuo lisää jännitystä kilpailuun ja onhan aika-ajo kuitenkin opeteltava myöhemmin luokkaa vaihdettaessa. Lähdössä tapahtuvien ohitusten määrä ja törmäysriski myös vähenevät. Cadettikuljettajien tasoerot olivat suuremmat kuin muissa ajoryhmissä. Kierroksella ohittamisia tapahtui jo kahden ajokierroksen jälkeen. Aika-ajossa myös täytyi jättää huomattava väli edelliseen autoon riippuen kuljettajien kokemuksesta.

Harjoittelimme kaarreajoa keilojen avulla, mutta kun keilat poistettiin niin lähes kaikki aloittelijat ajoivat taas lyhintä ja hitainta reittiä kaarteet. Yleensä ajolinjaksi muodostuu edellä ajavan kuljettajan kaarreajon linja.

Harjoittelimme myös pujottelua keilojen välissä. Keilojen välimatkaa vain lyhennettiin kokeneemmilla kuljettajilla. Tämä oli verrattain vaikeaa koska vauhti piti sovittaa varsin tarkasti käännöksiin.

Sunnuntaina oli palokunta paikalla esittelemässä kalustoaan ja opastamassa bensiinipalon sammutusta. Käyttöön oli saatu eräältä sponsorilta 10 kpl 2 kg:n jauhesammutinta, joita kaikki halukkaat pääsivät kokeilemaan. Yllättävintä oli se, että vain pari vanhempaa kuljettajaa (10 v.) pystyi painamaan pullon laukaisinta peukalollaan riittävän kovaa. Lisäksi paikalla oli liikkuvan poliisin päivystysauto. Kuntoliikunnan ja ravinnon merkityksestä oli kertomassa Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:stä Mikko Saarinen.

Tekniikan asiosta kertoi kerhon oma katsastuspäällikkö Reima Kaipainen.

Leirikilpailu sujui lauantaipäivän harjoittelun jälkeen todella mallikkaasti kuten aiemmilla leireillä.

Palautetta osallistujilta on yleensä aika vaikea saada ilmeisesti sen takia, että asiaa tulee todella paljon viikonlopun aikana. Liikuntaosuuden voisi jakaa 2-3:lle ohjaajalle. Leirin ajaksi voisi nimetä kullekin ajoryhmälle ohjaajan, joka huolehtisi kuljettajien toiminnasta ajotaukojen aikana ja selvittelisi esiintyviä ongelmia. Tärkeä asia on myös uuden eri seuroista olevien kuljettajien kaveripiirien muodostuminen. Tämä auttaa kilpailutoiminnan aloittamista, koska kilpailuissa on joku entinen tuttu myös paikalla.

Suurimmat tekniset vaikeudet kasaantuvat joka kevät kaasuttimien epävarmalle toiminnalle. Niin kuin sanotaan: Hyvä kaasutin on kullan arvoinen.

Koulutusta helpotti tänä vuonna suotuisa sää. Pyörähtämisiä sattui vähemmän, renkaan vaihdoilta säästyttiin ja olo oli virkeämpi.

Ensimmäistä kertaa leiripaikkojen täyttäminen oli vaikeaa. Seurojen tiedotustoiminta kevään aikana on todella huonoa. Koska AKK:n oma lehti puuttui tänä keväänä, postitin kutsuja yli sadalle seuralle entisen viidekymmenen sijasta. Kuitenkin esim. koko Uudeltamaalta ilmoittautui vain yksi kuljettaja, kaksi cadettia sain mukaan sattumalta heidän ollessa harjoittelemassa edellisenä viikonloppuna Lahdessa.

Suomessa on selvästi tarvetta järjestää aikaisin keväällä oma ajoleiri mini- ja junior- kuljettajille (raket ja yamaha). Ajoharjoittelun opettaminen sujuisi yleensä ilman suurempia vaikeuksia, jolloin aikaa jäisi enemmän erikoisasioihin ja tekniikkaan. Leiri pitäisi olla jo huhtikuun lopulla mieluummin ennen kilpailukauden alkamista. Etelä-Suomen ratoja avataan yleensä huhtikuun puolenvälin tienoilla. Lahden Fk-kerhon kuljettajistakin muutama oli leirillä Etelä-Ruotsissa huhtikuun alussa, mutta tällainen harjoittelu tulee verrattain kalliksi.

Lahden FK-kerho ry / Ilkka Westman