Artikkeli julkaistu Mauri Sariola -seura ry.:n Ampiaiskesä -jäsenlehdessä kesällä 2000

 

 

 

 

 

 

 

 

MAURI SARIOLA      

AKATEEMISESSA

    MAAILMASSA

 

 

Mauri Sariola mainitsi muistellessaan elämänvaiheitaan olevansa ”muutamaa tenttiä” vaille tuomari. Kuinka monta näitä puuttuvia tenttejä oli, sitä selvitteli lahtelainen jäsenemme Hannu Saraluoto, lakimies itsekin.

 

Ravintolaelämä iloisessa ystäväseurassa voitti noina vuosina aika ajoin juridiikan opiskelun

 

Toijalan yhteiskoulusta 21.05.1943 ylioppilaaksi päässyt ja keväällä 1945 Lapin sodasta palannut Mauri Sariola kirjoittautui saman vuoden syksyllä 20-vuotiaana Helsingin yliopiston Hämäläis-osakuntaan aloittaakseen opiskelun sanotun yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa. Opintokirjan mukaan hänet on merkitty yliopiston kirjoihin 03.10.1945.

 

Maurin aloittaessa juristinopintonsa oli lähtökohtaisesti yhä voimassa ennen sotia 07.10.1936 annettu asetus Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista, asetuskokoelman n:o 317/36, jonka erinäisiä kohtia kuitenkin oli sittemmin muutettu sodanaikaisella asetuksella n:o 392/41. Sen mukaan oli mahdollista suorittaa ylempi oikeustutkinto ja alempi oikeustutkinto. Tiedekunta saattoi myöntää tutkinnon suorittamisen perusteella lakitieteen kandidaatin, lakitieteen lisensiaatin ja lakitieteen tohtorin oppiarvoja. Asetuksella 14.05.1948 n:o 384/48 kyseisen perustutkinnon nimi muutettiin lainopin kandidaatin tutkinnoksi, mutta viimeksimainitun asetuksen voimaantuloa koskeneen siirtymäsäännöksen nojalla Mauri Sariola olisi voinut suorittaa aiempien tutkintovaatimusten ja -nimikkeen mukaisen ylemmän oikeustutkinnon eli lakitieteen kandidaatin tutkinnon vielä kuuden vuoden ajan 01.06.1948 lukien. - Nykyisin vastaava korkeakoulututkinto on nimeltään oikeustieteen kandidaatin tutkinto.  

 

Ensimmäisellä syyslukukaudella Mauri ei liene suorittanut vielä loppuun mitään oppiainetta, koska hän vasta keväkulukauden alussa tammi-helmikuun 1946 vaihteessa on ilmoittautunut opiskelemaan siviili-, rikos- ja prosessioikeuden peruskursseja sekä suomenkieltä, oikeushistoriaa ja tilastotiedettä. Merkinnät opintojen jatkamisen kannalta välttämättömien nk. peruskurssien suorittamisesta löytyvätkin sitten jo samalta lukukaudelta eli siviilioikeus 04.03., rikosoikeus 31.01. ja prosessioikeus 01.04.1946. Tällä lukukaudella Mauri oli lisäksi suorittanut suomen kielen kirjallisen käyttämisen kurssin (merkintä 11.03.1946), mikä lienee ollut sujuvalta kirjoittajalta helppoa.

 

Syyslukukaudella 1946 Maurin opinnot olivat jatkuneet melko ripeästi. Opintokirja osoittaa hänen ilmoittautuneen syyskuun lopulla kansainvälisen oikeuden ja kansantaloustieteen luennoille sekä saaneen merkinnän eduskuntatyön seuraamisesta. Tenttisuorituksia ei itse opintokirjaan ole kirjattu, mutta sen liitteessä on maininta erillisen valmistavan oikeushistorian kuulustelun suorittamisesta 02.11.1946.

 

Kevät- ja syyslukukausien 1947 ajaksi Mauri näkyy hakeneen vapautuksen luennoille osallistumisesta, mutta opintokirjasta löytyvät kuitenkin merkinnät 04.02.1947 kansantalous- ja tilastotieteen samoinkuin talous- ja yhteiskuntapolitiikan tenttisuorituksista. Vielä on opintokirjasta ilmenee, että  oikeusensyklopedian ja roomalaisen oikeuden, toiselta nimeltään yleisen oikeustieteen ja roomalaisen yksityisoikeuden peruskäsitteiden, tentti oli onnistunut 19.03.1947. Valtiosääntöoikeus on suoritettu toisen merkinnän mukaan 10.01. ja toisen 26.01.1947 (opintokirjan liitteessä tätä koskeva merkintä tosin vasta 16.10.1947).

 

Syksyn 1947 kohdalla tiedekunnan kortistossa on merkintä valtio-oikeuden kuulustelun suorittamisesta 26.10.1947. Näiden ohella Mauri oli lokakuun lopulla aloittanut ruotsinkielen kokeeseen tähdänneet harjoitukset, ja alimalla mahdollisella arvosanalla “nöjaktig” hyväksytty merkintä onkin sitten syntynyt tiedekunnan kortistoon 21.02.1948. Vain opintokirjan erillisessä liitteessä mainitaan tällä kaudella kansainvälisen oikeuden tenttisuoritus 16.10.1947.

 

Maurin saatua opintokirjansa liitteeseen lainopillisen tiedekunnan silloisen notaarin Veikko Saraojan 18.03.1948 allekirjoittaman todistuksen kaikkien niiden kuulustelujen ja kokeiden suorittamisesta, jotka olivat määrättyinä suoritettaviksi ennen ilmoittautumista lopullisiin kuulusteluihin lainopillisissa aineissa, vuoden 1948 kevätlukukaudella “juristinplantun” opinnot olivat onnekkaasti edenneet siihen vaiheeseen, että ajankohtaiseksi oli tullut ensimmäisen nk. isoista tenteistä. Tmä siviilioikeuden yleinen osa (siviili I) onkin mennyt “rimaa hipoen” (51/100 pistettä) läpi 21.01.1948. Nk. käytännöllinen kurssi on opintokirjan liitteen mukaan suoritettu 19.04.1948.

 

Syksyn 1948 merkintöinä näkyvät ilmoittautuminen kuuntelemaan  muun ohella kirjanpidon luentoja; kaikki tenttisuoritukset sitävastoin puuttuvat tältä lukukaudelta.

 

Myös kevätlukukausi 1949 Maurilta näyttää menneen jotenkin “ohi suun”; opintokirjassa on ainoastaan merkintä ilmoittautumisesta 24.01.1949 läsnäolevaksi. Vasta saman vuoden 1949 syksyltä jälleen löytyy viitteitä aktiivisesta opintojen jatkamisesta, kun Mauri oli 22.09.1949 ilmoittautunut siviilioikeuden oikeustapausluennoille, ja suoritusmerkintäkin hänellä on siviili II:sta eli siviilioikeuden erityisestä osasta, joka jälleen oli noita opintojen suuria ja keskeisiä tenttejä.

 

Kevätlukukaudella 1950 opinnot näyttävät jatkuneen yhtiöoikeuden ja asutuslainsäädännön luentojen seuraamisen merkeissä, mutta tenttejä ei opintokirja osoita suoritetuiksi. Tosin opintokirjan alalaidassa, suoritettujen opinnäytteiden sarakkeen kohdalla, on ilmeisesti Maurin omalla käsialalla merkintä “1) siviilioikeus 2) kauppaoikeus”, millä tarkoitettaneen näiden tenttien läpimenoa. Vastaavat merkinnät löytyvätkin erillisestä opintokirjan liitteestä: siviilioikeuden erityinen osa on suoritettu 18.01.1950 ja kauppaoikeus puolestaan 01.06.1950.

 

Syyslukukaudella 1950 Mauri näyttää yhä tosimielessä ahkeroineen: hän on ilmoittautunut kaikkiaan neljän eri luentosarjan kuuntelijaksi, joissa mukana olivat vaativat hallinto-oikeus sekä rikosoikeuden yleiset opit ja erinäiset rikokset. Virallisia merkintöjä tenteistä ei itse opintokirjasta löydy, mutta jälleen Mauri itse näyttää merkinneen opintokirjaansa muistiin “1) talousoikeus 2) cum laude”, mikä ehkä viittaa tehtyihin tenttisuorituksiin. Opintokirjan erilliseen liitteeseen onkin merkitty 28.11.1950 talousoikeus I:n ja 08.12.1950 talousoikeus II:n sekä 15.09.1950 maa- ja vesioikeuden tenttisuoritukset. Samoin liitteestä löytyy merkintä samalta päivältä 15.09.1950 työoikeuden tentin läpimenosta.

 

Syystä tai toisesta vuosi 1951 ja kevät 1952 puuttuvat kokonaan Maurin opintokirjasta. Vuoden 1952 syyslukukaudelle hän tosin on vielä ilmoittautunut läsnäolevaksi, mutta hyväksytyn luentovapautuksen oheen ei ole enää mitään suorituksia merkittyinä.

 

Kaiken kaikkiaan näyttää em. tietojen valossa siltä, että Mauri oli ennen opintojensa vähittäistä hiipumista ja keskeytymistä päässyt melko pitkälle tai ainakin hyvään vauhtiin. Tosin voidaan havaita, että häneltä olivat jääneet puuttumaan pakollisista nk. isoista tenteistä ainakin rikosoikeus, prosessioikeus ja hallinto-oikeus, eikä mikään (muu kuin ehkä em. Maurin oma muistiinpano opintokirjan sarakkeessa) osoita, että hän olisi suorittamiensa aprobatur -tason arvosanojen lisäksi saanut läpi pakollisen yhden cum laude -tasoisen tentin (tämä oli tutkintovaatimusten mukaan valinnainen joko siviili-, kauppa-, talous-, rikos-, hallinto- tai prosessioikeudesta). - Todettakoon tässä yhteydessä, että erityisesti rikos- ja prosessioikeus olisivat olleet Maurin myöhemmän kirjailijanuran keskeisten rikos- ja oikeudenkäyntiteemojen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. - Hän ei myöskään ole käytettävissä olevien merkintöjen valossa kirjoittanut vaadittavia harjoitusaineita eikä tehnyt niiden aihepiiristä pakollista syventävää tutkielmaa. Lopuksi, ennen tiedekunnan publiikkiin pääsemistä sekä tutkintotodistuksen ja oppiarvon saamista välttämätön nk. maturiteettikirjoitus häneltä on jäänyt puuttumaan.

 

Opintojen keskeytymisen myötä Mauri Sariola sujuvasti - ja ansiokkaasti - siirtyi täydentämään akateemisia opintojaan “käytännöllisen elämän eri aloilla”.